Lennonjohtaja vältti onnettomuuden opastamalla laskeutumisessa tekstiviestien avulla
11.8.2008
Juha
Terävästi toiminut lennonjohtaja onnistui välttämään lento-onnettomuuden tekstiviestien avulla viime marraskuussa Irlannin Corkin lentoasemalla. Kerrystä Jerseyhin matkalla ollut kaksimoottorinen Piper-pienkone menetti pian nousun jälkeen kaikki sähköt, kommunikointivälineet sekä säätutkan, jolloin tilanne muuttui erittäin vakavaksi. 39 vuotias pilotti, matkassaan neljä matkustajaa, onnistui saamaan yhteyden Corkin lentoaseman lennonjohtoon matkapuhelimen avulla ja kertoi aikeistansa laskeutua meren suunnalta. Sen jälkeen äänipuheluyhteys katkesi, mutta nokkela lennonjohtaja vaihtoi yhteysmuodon nopeasti tekstiviesteihin onnistuen saattamaan koneen turvallisesti maan kamaralle. Onnettomuustutkija John Hughesin mukaan lennonjohtajan pitäisi saada kunniamaininta toimistaan vaaratilanteen ratkaisemisesta.
IrishTimes, Controller praised for texting pilot down safely
Juha Kokkonen
- Keskusteluja aiheesta
- Hyvän yön toivotukset - vieraasta numerosta (19.10.2008, Ellit, ihmissuhteet)
- Vastausta odotellessa.. (19.10.2008, Ellit, Kristallipallo)
- osviitta, voisitko millään? (02.10.2008, Ellit, Kristallipallo)
- Miksi ei tule vastausta? (02.10.2008, Ellit, Kristallipallo)
- Subbari (04.03.2008, Tv)
- 1.
-
Melkein MacGyver ;D
- 2.
-
Tais olla nopea kaveri kirjoittamaan tekstiviestejä
- 3.
-
Kommunikaattorit niillä on =)
- 4.
-
Varmaan taas koitetaan saaha sankaria aikaseks.. Jos se matkustajia lens, ni koulutukseen on kuulunut ländääminen mereen, että ei sen varmaan ois tarvinu tuolle pilootille mitään tekstailla. Mutta vaikka näin ( :
- 5.
-
Jep, tuossa tilanteessa yleensä kyllä laskeudutaan mereen. Noh, käyhän se näinkin. Säilyi lentokone ehjänä. :)
- 6.
-
Mereen ländääminen on kyl ihan tajuttoman vaarallista.. Mielummin vaikka maahan, jos renkaat saadaan ulos, ja vaikkei, niin jonkun lehmäpellolle. Meri on kovassa vauhdissa tajuttoman kovaa ainetta, ja rysäyksessä aiheutuneista vahingoista johtuen häippääminen voi olla mahdotonta.. Eikä noi kauheen kauaa kellu.
Kuuluuks muuten PPL:ään mereenlaskeutuminen? Tietenkin saattaa olla CPL:äkin, johon se taas sitten saattaa kuulua.. Paha sanoa.. - 7.
-
Nopea pitää olla kirjoittaa tekstiviestei :)
- 8.
-
jos laite nousee yli 2m niin luulis että laitteessa olevan järkevästi suunnitellut sähkö- ja yhteyslaitteet. minä ainakin ajattelisin näin maalaisjärjellä (siis millä) että kyllä se lentokenttä on aina parempi vaihtoehto kuin meri tai pellot. mitkähän kaikki yhteydet toimisivat lentokoneissa, pienemmissä tai isommissa, mutta kumminkin niin että voisi propeli-väkkyrät ja lentokentät viestiä keskenään?
- 9.
-
Mitähän vaarallista ja henkeä salpaavaa tuossakin muka oli? Jos lennonjohdolla oli tiedossa, että ilmassa on radioton kone tulossa laskuun, niin mitään muuta tietoa ei kumpikaan osapuoli tarvitse. Kone tulee kentän odotuskuvioon ja sillä selvä. Lentokoneille on olemassa valomerkit joita annetaan tornista ja molemmat tietävät mitä niiden perusteella tehdään.
@5 Hah, vai laskeudutaan mereen jos sähköt menee :D. Sähköt ei tarkoita samaa kuin moottorit menisivät, ainakaan ihan lähitulevaisuudessa. Kyllä sitä ihan normaalisti kentälle laskeudutaan…
- 10.
-
Tommonen vanha lousku lentää niin kauna kun löpöä riittää, vaikka sitten ilman sähköjä. Vielä tänä päivänäkin voi lentää ilman kaksisuuntaista radioyhteyttä, säätutkasta puhumattakaan. Kompassit, keinohorisontit, kaartomittarit, yms. pelaa imusarjan alipaineella, joten tuo ei poikennut mitenkään normaalista.
P.S. Kännyköitä käytetään lennonjohdon ja ilma-alusten välisessä liikenteessä rutiininomaisesti suomessakin. Aina ei radiot kuulu mäkien taa matalalle.
- 11.
-
Tosiaan ihme juttu että lennonjohtajalle halutaan kunniamaininta siitä, että käytti kännykkää valosignaalien sijaan. Olihan tuo ihan helppo ja mukava ratkaisu lentäjän kannalta, ja ruuhkaiseen aikaan sujuvoitti varmasti ison kentän liikennettä kun muiden ei tarvinnut väistellä pientä Piperia, mutta pitäisi niitä oikeitakin kommunikaatiomenetelmiä osata käyttää…
- 12.
-
Lentokentällä ei välttis ollut tilaa ja ilman akkua ei kyllä moottorit toimi, tosin noissa on moottoreja varten kai erillinen akku..
- 13.
-
Siis sähköä tarvii, että voi viestittää mm. moottorille kuinka kovaa ajellaan ja siipien liikkeet.
- 14.
-
Moottori tuottaa oman sähkönsä. Pienlentokoneissa ei yleisesti mitään sähköisiä ohjausjärjestelmiä ole, ja niissä joissa on, löytyy myös mekaaniset varakäytöt kaikille lentämiseen tarvittaville kontrolleille.
- 15.
-
Moottorit pelaa omillaan, vaijerit menee siipiin, kaasun kaasun, seoksen ja lapakulmien säätöön. Ainoa sähköosa on sytytys, joka hoituu mopoista tuttuun malliin magneetolla (ilman akkuja), ja sekin on kaksinkertainen systeemi. Laskutelineet ja laipat ovat monesti sähköhydrauliset käsivarmistuksella. Koneessa on ns. tutkavastaaja (transponderi), joka lähettää siihen asetettua nelinumeroista koodia lennonjohdon tutkaan koneen erottamiseksi muista. On olemassa omat koodinsa kaapatulle, hädässäolevalle jne. koneelle. Jos koodi katoaa (sähköjen kadotessa), mutta kone tutkan mukaan on ilmassa, sillä oletetaan olevan hätä, terroristi on sammuttanut transponderin, tms.
Eli koneella voi lentää aivan täysin normaaleissa olosuhteissa ilman mitään sähköjä. Jos nyt lennolla katoaisi virrat, pitäisi laskeutua sen verran matalalle, että kännykkä kuuluu ja pirauttaa lennonjohtoon, joka järjestelisi tilanteen. Tai sitten kaivaa käsiradion laukusta ja ottaa sillä yhteyttä lennojohtoon. Ainoa pelko on, että mikä ikinä aiheuttikaan oikosulun syttyy palamaan.