Iron Maiden luotti hevispektaakkelin voimaan

21.7.2008

Iron Maiden on aina hemmotellut fanejaan loputtomalla keikkailulla ja teatraalisilla konserteilla. Tänä vuonna brittihevin ylväs veteraani tekee kaiken vielä astetta massiivisemmin. Pohjoismaiden historian suurimmaksi hevikiertueeksi mainostettu Somewhere Back In Time -spektaakkeli saapui Suomeen viime viikonloppuna, jolloin Iron Maiden tulitti laukkaheviään Helsingin Olympiastadionilla ja Tampereen Ratinan Stadionilla. Kaista kävi katsomassa messiaanisiin mittoihin kasvanutta hevi-ihmettä Helsingissä.

Perjantaina 18. heinäkuuta paikalle saavuttaessa Olympiastadion oli muuttunut Maiden-fanien pyhiinvaelluskohteeksi. Lähes jokaisen paikallaolijan tekstiileissä irvisteli bändin teurastajamaskotti Eddie. Iron Maidenin konsertti ei ole pelkkä tapahtuma, se on fanien yhteinen messu, jonne isät tuovat poikiaan ja miehet vaimojaan. Harvassa ovat ne bändit, jotka saavat aikaan tämän kaltaista veljeyttä ja herätysliikemäistä kuhinaa.

Asemastaan huolimatta Iron Maiden ei ole lähtenyt kiertueelle yksin. Yhtyeen lämmittelijöinä esiintyi vastikään levyn julkaissut Lauren Harris ja amerikkalainen Avenged Sevenfold. Maiden-basisti Steve Harrisin tyttönä paremmin tunnetun Laurenin keikasta ehdin kuulla vain pari viimeistä kappaletta, mutta jo tuon näytteen perusteella neidon powerpoppia ja rockia sotkeva sointi kuulosti livenä reilusti tehokkaammalta kuin levyllä. Pääsy Iron Maidenin lämppäriksi on hyvä lisä hevibändin CV:hen, mutta mikään helppo homma se ei ole. Ennen Avengedin vetoa yleisö huusi jo kovasti Maidenia lavalle. Tästä huolimatta Mr. Shadowsin johtama retkue sai katsojilta sangen hyvän vastaanoton.

Lämppäreiden jälkeen Stadionin kenttä ja katsomo täyttyivät äärimmilleen. Maiden-fanien aito innostus tarttui myös tällaiseen yhtyettä vähemmän palvovaan katselijaan. Kun lavaa peittävä musta peite vedettiin alas, ja vuoden 1984 World Slavery -kiertueen Egypti-teemaa mukailevat lavastukset paljastuivat, ei voinut muuta kuin taputtaa käsiä yhteen vimmatusti.

Keikka starttasi tehokkaasti sotaveisulla Aces High, ja solisti Bruce Dickinson venytteli äänihuuliaan oikein olan takaa. Kaksi tuntia kestävän keikan aikana Brucen palosireenimäinen ääni kuulosti välillä lähinnä palohälyttimeltä, mutta kokonaisuudessaan suoritus oli kiitettävä.

Energinen laulaja harrastaa sotahistoriaa, ja se näkyy myös esiintymisessä. Välillä Dickinson liikkui lavalla kuin kuin soturi taistelukentällä, ja yleisöä villitessään hän muistutti roomalaisen armeijan johtajaa. Dickinson myös vaihteli asusteitaan tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi yli 13 minuuttia kestävän Rhime of the Ancient Marinerin aikana herra verhoutui hulmuavaan profeetanviittaan, ja Powerslaven soidessa Dickinson patsasteli hämmentävän näköisessä puuhkanaamiossa. Meininki oli täyttä Spinal Tapia, mutta Iron Maidenin kohdalla se ajoi asiansa.

Myös muu bändi hoiteli osansa ammattilaisen rutiinilla. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin jälleen kerran kitaristi Janick Gers. Vaikuttaa siltä, ettei miekkonen juurikaan ehdi instrumenttiaan soitella, sillä Janickin rooli bändissä on tehdä veikeitä koreografioita soittimensa kanssa, ja kyllä tuota kitarakekkulointia mielellään katseleekin. Antaa Dave Murrayn ja Adrian Smithin keskittyä soittopuoleen.

Iron Maidenin settilista koostui 80-luvun heviklassikoista. Ainoastaan 16 vuotta sitten julkaistu Fear of the Dark oli ”tuoreempaa” materiaalia. Vaikka yhtye on rustannut päteviä biisejä myös tällä vuosikymmenellä, ovat nuo kulta-ajan ikivihreät varmasti jokaiselle Maiden-fanille niitä tärkeimpiä kappaleita. Hittiputkesta huolimatta kahden tunnin annos hölkkäkomppia ja kitaralurituksia kävi ainakin allekirjoittaneen mielestä hieman puuduttavaksi. Onneksi näyttävät lavasteet ja satunnaiset tulipatsaat pitivät mielenkiintoa yllä. Myös yhtyeen nimikkobiisin aikana jättimäisestä sarkofagista ilmestynyt muumio-Eddie oli tyylikäs ilmestys. Encoren aikana Eddie nähtiin tulevaisuudesta karanneena kyborgina.

Iron Maiden on ollut kasassa jo neljällä eri vuosikymmenellä. On toki ihailtavaa, että nämä ikääntyvät hevimuusikot jaksavat vielä kiertää maailma, mutta jonkinlainen lopun alun tunnelma Olympiastadionin klassikkokeikasta kuitenkin välittyi. Bruce Dickinson on vuonna 2005 ennustanut, ettei Iron Maiden enää tekisi kovinkaan montaa kiertuetta. Vuotta myöhemmin bändi rundasi  A Matter of Life and Death -studiolevyn myötä, ja nyt on jälleen kiertue päällä. Olympiastadionin lavalla Bruce lupasi, että Maiden palaa Suomeen seuraavan kerran uuden levyn myötä. Kysyntää Maiden keikoille varmasti riittäisi maailman loppuun saakka, mutta eiköhän seuraavan kiertueen jälkeen olisi jo aika päästää tämä hevipeto eläkepäiviä viettämään?

Teksti: Akseli Heikkilä
Kuvat: Henri Lassander

Lähetä linkki sähköpostilla

Kuvagalleriassa lisää kuvia

Kaikki 53 kuvaa