Kannettava tietokone on ongelmajätettä siinä missä muukin kodin sähkö- ja elektroniikkaromu, joten sekajäteastiaan sitä ei saa heittää. Monet kuvittelevat, että romukoneen saa viedä vain jätteenkäsittelyasemalle tai keräysautoon, joka käy kerran pari vuodessa.

Tosiasiassa kodin sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanottavat ilmaiseksi sadat keräyspisteet Suomessa. Romua ei tarvitse palauttaa kauemmas kuin mistä sen on hankkinut. Esimerkiksi Gigantit vastaanottavat käytettyjä kodinkoneita.

Läppärin voi tipauttaa myös suoraan jätteenkäsittelylaitosten keräyspisteisiin. Esimerkiksi Kuusakoski ja Lassila & Tikanoja vastaanottavat elektroniikkaromua jatkokäsiteltäväksi.

Kunto määrää
jatkokäsittelyn

Käsittely-yritykset puristavat koneista viimeisetkin mehut. Jos laite näyttää päällisin puolin käyttökelpoiselta, se kunnostetaan ja myydään uudelleen kuluttajille.

Käyttökelvottomat koneet puretaan osiin, jotka joko toimitetaan jatkokäsiteltäviksi tai murskataan. Murskeesta tehdään kierrätysraaka-ainetta ja siitä uusia osia, kuten muovi- tai metallikuoria.

Tilastokeskuksen viimeisimpien jätetilastojen mukaan Suomessa käsiteltiin sähkö- ja elektroniikkaromua eli SER-jätettä noin 41 000 tonnia vuonna 2006. Tästä neljännes päätyi kaatopaikalle. Kolme neljäsosaa aineksista käytettiin uudelleen. SER-jätettä ovat tietotekniikkaromun lisäksi kodinkoneet ja kylmälaitteet.

Kysyntä määrää, miten yksityiskohtaisesti materiaalit erotellaan. Lajiteltu jäte myydään maailmalle tarjousten perusteella.

Enimmäkseen tietotekniikkaromua käsittelevästä Neo-Act Oy:stä kerrotaan, että kannettavista tietokoneista jopa parikymmentä prosenttia on korjauksen jälkeen käyttökelpoisia. Pöytäkoneistakin vielä kymmenisen prosenttia kunnostetaan. Kone myydään eteenpäin kuitenkin vain asiakkaan luvalla, toimitusjohtaja Harri Niukkanen kertoo.

Kannettavat tietokoneet ja litteät näytöt ovat jätelaitoksissa vielä vähemmistössä. Suurin osa tällä hetkellä käsiteltävästä tietokoneromusta on vähintään viisi vuotta vanhaa, valtaosa 90-luvun lopulta. Läppärien määrän odotetaan parin vuoden sisällä kasvavan, kun niiden muutama vuosi sitten alkanut myyntibuumi alkaa näkyä myös jätepisteissä.

– Sitä nyt on odoteltu, että monitorinäytöt pikku hiljaa loppuisivat, mutta vielä siitä ei ole merkkejä, Niukkanen sanoo.

Ensimmäisenä tietokoneita toimittavat kierrätykseen yritykset, koska laitteilta vaaditaan enemmän kuin kotona. Kodeissa kone saattaa kiertää monellakin sukulaisella tai odottaa hautajaisiaan komerossa vuosia.

Toinen
kierros alkaa

Harri Niukkasen mukaan kunnostus ja myynti uudelleen käytettäväksi on lisääntymässä. Ongelma on, ettei romua saa käsiinsä tarpeeksi ehjänä, koska keräyslavoja ja -kontteja käsitellään usein kovakouraisesti.

– Pystyisimme myymään tavaraa paljon enemmän, jos saisimme sitä käsiimme, hän sanoo.

Koneen kunnostaminen uudelleen käyttöä varten maksaa käsittelyfirmoille enemmän kuin romuttaminen. Niukkanen ymmärtää, ettei kunnostamista tee mieli suosia, koska se vaatii enemmän työtä ja siksi myös enemmän kustannuksia. Tulot tulevat vasta, kun laite on myyty, kun taas romusta saa rahat pois heti.

Neo-Actissa kauppansa tekevät niin käytetyt uunit, sähkövatkaimet kuin ompelukoneetkin. Käyttökelpoinen laite jää harvoin myymättä, Niukkanen kehaisee.