Pikavippien tai kulutusluottojen takia maksuvaikeuksiin ajautuneiden nuorten moralisointi on Helsingin yliopiston tutkijan Minna Aution mukaan ainakin osittain aiheetonta.

Autio korostaa, että kulutusta ja rahaa ihannoivassa yhteiskunnassa on hankala heittäytyä kulutuskarkuriksi.

– Kulutuksen kautta rakentuvat elämäntyylit ovat  nyt koko yhteiskunnassa arvojen keskiössä. Nykyinen kulutuskulttuuri ohjaa kulutuskeskeiseen elämäntyyliin, joten kyse on enemmän yhteiskunnan arvomaailmasta kuin nuorten, hän toteaa. 

Tutkijan mukaan julkinen keskustelu on keskittynyt ehkä liiaksi moraaliseen paatokseen nuorten maksuvaikeuksien lisääntymisestä. Todellisuudessa maksuhäiriömerkinnät kasautuvat yli 30-vuotiaille.

– Itsesäätelyn puutteesta kärsiviä kuluttajia on kaikissa ikäryhmissä, vaikka juuri nuoreen ikään halutaan liittää holtittomuus. Tutkimusten mukaan nuoret kuitenkin ovat harkitsevia ja painottavat säästämisen merkitystä. Toki joukkoon mahtuu iloisesti rahaa polttavia nuoria, mutta he ovat aina vähemmistö. Kulutus- ja maksumoraali ovat perinteisestikin olleet Suomessa korkealla.

Pikavipit korvike
luottokortille 

Suomen asiakastiedon mukaan alle 300 euron luotosta joutuneet maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tutkija näkee ilmiön taustalla kaksi syytä. Ensinnäkin luotonotto on nopeaa ja helppoa, mikä kielii myös informaatioyhteiskunnan kiivastahtisesta kehittymisestä. 

– Nuorten käsitys ajasta on kovin toisenlainen kuin aikuisilla. Myös optimismi kuuluu nuoruuteen. Nämä yhdessä voivat tuottaa myös epärealistisia suunnitelmia takaisinmaksukyvystä.

Toinen syy on käytännönläheisempi: nuorille pikavipit ovat usein luottokortin korvike, kun ikä tai tulot eivät riitä vielä luottokortin saamiseen. 

Vippikierre uhkaa, kun uusi laina otetaan entisen maksuun. Aution mukaan vippikierteeseen ajautuminen ei sekään aina selity  ajattelemattomuudella tai nuoruudella. 

– Esimerkiksi työttömät ja yksinhuoltajat ottavat pikavippejä peräjälkeen, kun uudella luotolla maksetaan aikaisempia. Tämä kielii myös suoranaisesta huono-osaisuudesta, ei pelkästään ajattelemattomuudesta, Autio sanoo. 

Pääasiallisesti hauskanpitoon vippejä ottavat lähinnä hyvin toimeentulevat. Pienituloiset ottavat vippejä myös päivittäisten elinkustannusten kattamiseen: vuokraan, ruokaan tai lasten vaippojen hankintaan.  

Velkakierre ei
ratkea hetkessä 

Maksuhäiriömerkinnät ja talousongelmat kasautuvat etupäässä yli 30-vuotiaille. Merkintöjä kirjattiin viime vuonna yli viidennes edellisvuotta enemmän, mutta henkilöiden määrä kasvoi vain vajaalla prosentilla.

Osaksi määrän kasvua selittää ulosottovelkoja koskeva lakimuutos. Vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan ulosottovelat vanhenevat 15 tai 20 vuodessa, joten velkojat yrittävät nyt periä saataviaan vielä kerran.

Takuu-Säätiön toiminnajohtajan Leena Veikkolan mielestä kaikkea ei voi selittää uudella ulosottolailla. Myös kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut – ja Veikkolan mukaan nimenomaan nuorten.

Siksi Veikkolaa huolettaa, kun nuorten ihailema julkisuuden henkilö viittaa kintaalla ulosottoveloilleen. Laulaja Sofia Sida kommentoi ulosottovelkojaan viime viikolla Ilta-Sanomissa tokaisten, etteivät velat häntä kiinnosta. "Niin monella on nykyään velkaa ulosotossa, että mitä sitten", laulajatar totesi.

– Pelottaa, jos tunnetut henkilöt alkavat puhua näin, koska todellisuus on jotain ihan muuta. Kun maksuhäiriömerkintä on jo tullut, pitää varautua olemaan myös ilman opintolainaa ja ilman luottokorttia. Siinä vaiheessa kun velat kaatuvat syliin, ei tilanne ole hetkessä ratkaistu, vaikka lainanottohetkellä niin on ehkä kuviteltu.

Lisävastuuta myös
luotonantajille 

Ajattelemattomuus ja tietämättömyyskin leimaa Veikkolan kokemuksen mukaan juuri nuorten ja nuorten aikuisten rahankäyttöä. Toisaalta Veikkola perää myös luotonantajien vastuuta.

– Pikavippiin turvautuu usein ihminen, jolla on jo valmiiksi järkyttävän paljon velkaa. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että luotonantajan ei millään tavalla tarvitse tarkistaa luottotilannetta ja sitä, onko luotonsaajalla mitään mahdollisuutta takaisinmaksuun.

Veikkola toivoo, että parhaillaan pikavippejä pohtiva oikeusministeriön työryhmä saa aikaan lakiehdotuksen, joka sääntelisi pikavippiyritysten toimintaa nykyistä tiukemmin.

– Melkein kaikkialla muualla on voimassa jonkinlainen korkokatto, mutta nämä voivat periä jopa tuhannen prosentin vuosikorkoa, eikä siihen voida puuttua mitenkään. Yrittäjälle toiminta on tietenkin hyvin kannattavaa. Maksamattomat lainat viedään heti ulosottoon, ja vaikka osa jäisi perimättä, tolkuton korko tekee toiminnan siitä huolimatta kannattavaksi.