Karo Hämäläinen antaa Jari Sarasvuolle arvosanaksi 8-. Valtion Elisa-myyntien tyylipisteet sen sijaan jäävät banaanivaltiotasolle.

Menin lupautumaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon raatiin. Minun ja kahden muun raatilaisen on valittava kilpailuun ilmoitettavasta noin 120:stä tämä vuonna ilmestyvästä kotimaisesta romaanista kuusi mielestämme parasta. Luku-urakka on melkoinen.

Hyvää treeniä vauhdikkaaseen lähilukuun antavat osavuosisesonkien kiivaimmat viikot. Viime viikolla alkuvuoden tuloksensa julkisti puolensataa suomalaista pörssiyhtiötä. Tällä viikolla jäädään vapun takia suunnilleen puoleen siitä, vaikka tiistaina hiki virtaakin tuloksia selvittelevien analyytikkojen otsalla.

Vuodessa ilmestyvien kotimaisten romaanien ja Helsingin pörssin yhtiöiden määrä on suunnilleen sama. Käytännössä jokainen yhtiö julkistaa neljä osavuosikatsausta, kasan pörssitiedotteita ja vuosikertomuksen. Keskimääräinen tekstimäärä vastannee romaanin tekstimäärää, joskin runsaasti raportoivat suuryhtiöt tavoittelevat Jari Tervon historiallisten romaanien mittoja, kun taas elecsterit ovat ilmaisussaan niukkoja kuin Markku Pääskynen.

Osavuosikatsauksien markkinatuomio annetaan nopeutetussa järjestyksessä. Hädin tuskin yhtiön tiedote on kokonaan saapunut pörssin järjestelmään, kun kurssi jo ponnahtaa viisi prosenttia suuntaan tai toiseen. Pörssitiedotteita luetaan toisin kuin romaaneja, mutta makutuomareiden päätäntävalta on miljoonien, jopa miljardien suuruinen.

Trainers’ HousenJari Sarasvuon toimitusjohtajan katsaus poikkeaa yleisesti totutusta siinä, että Sarasvuo viljelee korvaan särähtäviä ilmaisuja. Reitti aarrekartalla kirkastuu ja yhtiössä painetaan nenä kiinni palloon seuraaviksi vuosiksi, toimitusjohtaja kertoo.

Hölmölässä, jossa nenää ei painettu palloon vaan hiekkaan, kun tarkoituksena oli laskea, oliko joku hölmöläisistä hukkunut viljapeltouinnilla. Sen sijaan Trainers’ Housen työntekijälaskuri toiminee samoin kuin tarinan hölmöläisillä: Jari, yksi, kaksi… Jari, yksi, kaksi… Nenät palloon!

Hallitut tyylirikot kuuluvat Sarasvuon tyyliin, sillä hän on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajakunnan Paris Hilton. Hallitsemattomat tyylirikot eivät kuulu mihinkään tyyliin. Sarasvuon katsauksen taiteellista vaikutelmaa nostaa ”ihan kiva” -ilmaisun strateginen käyttö: toimitusjohtajan purkaus huokuu turhautumista niin yhtiötä kuin kvartaaliraportointiakin kohtaan. Annan Sarasvuon katsauksesta hänen oman ilmaisunsa mukaan skaalatulla Sarasvuo-asteikolla arvosanan 8–.

Tulosvaroitukset tavataan antaa hyvissä ajoin ennen osavuosikatsausta, siinä vaiheessa, kun yhtiölle on käynyt selväksi, että tulos poikkeaa merkittävästi aiemmin kerrotusta. Olisi eriskummallista, jos yhtiö antaisi varoituksen vain vajaat kolme vuorokautta ennen osavuosiraporttiaan. Erityisen oudoksi tällaisen varoitusaikataulun tekisi se, että varoituspäivän aamuna yhtiön kahdeksanneksi suurin rekisteröity osakkeenomistaja olisi ilmoittanut myyneensä osakkeensa.

En uskoisi, että sellaista voisi tapahtua enää Suomessa. En uskoisi, ellen olisi nähnyt valtion Elisa-myynti-ilmoitusta ja sitä seurannutta Elisan tulosvaroitusta. Varttuneempi kollegani Niklas Herlin on käsitellyt asiaa uusisuomi.fi:n blogissaan, joten ei siitä sen enempää.

Elisalla on kokemusta vastaavanlaisista ongelmista. Muutama vuosi sitten Elisa myi kiivaasti omistamiaan Comptelin osakkeita maailmalle. Comptel antoi tulosvaroituksen. Osakkeet jäivät romahtaneella hinnalla paljolti Sampo-konsernin käsiin.

Karo Hämäläinen
etunimi.sukunimi@gmail.com

Lähetä linkki kaverille sähköpostilla