Oppikirjamurha Tampereella
19.8.2008
Panu
Aihealueet: Ajankohtaista, Yhteiskunta, Laki, Rikollisuus, Koulukuri
Toisin kuin kaikenlaiset kokonaisia ihmisryhmiä leimaavat hekumoitsijat, minä en ole erityisen iloinen silloin kun oman maailmankuvani ennustamat ikävät asiat toteutuvat käytännössä. Tampereella näin on käynyt. Nuori ilkivallantekoja harrastanut, laitapuolelaisten turvakodissa elellyt hulttiomies raiskasi ja murhasi viisitoistavuotiaan tytön, jolla oli ilmeisesti huomattavasti lujempi ote elämästä kuin surmaajallaan. Juuri ja juuri täysi-ikäistä miekkosta luonnehditaan lehtitiedoissa ”poikaystäväksi”, jonka kanssa uhri siis ainakin jonkin aikaa seurusteli vakituisesti - mutta lähinnä pelosta ja pakotettuna, kertovat kaverit. Tyttö oli kuitenkin ilmeisesti koettanut kasvattaa ja ihmistää nuorukaista ja saada tämän lopettamaan typeryydet ja rikokset, mutta jokin asia, jonka tyttö oli sanonut, oli nuorukaisen narsismille niin rankka loukkaus, että hänellä oli naksahtanut ja hän oli raiskannut ja tappanut ”tyttöystävänsä”.
Tapaus on tietysti järkyttävä, mutta enpä sanoisi, etten olisi kuullut vastaavista jutuista silloin kun olin itse nuori. Tuttavapiiristä tiedetty holtiton nuorukainen, joka tulee kotiin kädet veressä suostumatta kertomaan mitä on tapahtunut, oudon tunteettoman oloisena, kunnes hänen tyttöystävänsä löytyy vatsa auki puukotettuna, kuhisevana raatona jostain kaupungin läheisestä metsiköstä - kyllähän näitä minäkin muistan hevosmiesten tietotoimiston raportoineen 80-luvulla muutamia, ja pikkukaupunkilaiset naapurini opiskelija-asuntolassa kertoivat niitä lisää. Niitä juttuja ei kuitenkaan saanut koskaan lukea valtakunnan lehdistä, ja minusta tuntuukin itse asiassa, että nuorisoväkivalta on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt, jos kerran tuosta Tampereen murhastakin vaivaudutaan repimään oikein iltalehtien otsikoita monen päivän ajaksi. Silloin ennen vanhaan piti yksinkertaisesti alistua siihen itsestäänselvyyteen, että nuorten maailma oli alamaailma, jossa mikään poliisi ja esivalta ei suojellut ketään pahoinpitelyltä eikä murhalta.
Luonnollisesti feministi Sari Näre on jo rientänyt silmät innosta kiiluen selittämään, kuinka tähänkin rikokseen on syyllinen pornoistunut yhteiskunta, nuorten miesten seksuaalisuus ja tytöille asetettavat seksikkyys- ja himokkuusvaatimukset. Porno on ehdollistanut pojan vaatimaan seksiä, ja kun tyttö ei tee tälle mieliksi, poika ottaa väkisin, raiskaa ja kuristaa. Raiskaaminen ja kuristaminen on normaalia miestyypillistä käyttäytymistä ja patriarkaatti sitä ja sovinismi tätä ja plää plää plää. Syyllinen ei ole murhaaja, vaan koko miessukupuoli, eikä murhaaja ole poikkeava ja häiriintynyt yksilö, vaan miessukupuolen tyypillinen edustaja. Näinhän se feministinen logiikka aina menee.
Mutta kuten sanottu, koko juttu vaikuttaa ilmiselvästi panuistisen maailmanselityksen oppikirjatapaukselta. Uhri oli ilmeisesti periaatteessa suhteellisen kiltti keskiluokkainen tyttö, joka koki läksyttää poikaystäväänsä, kun tämä syyllistyi ilkivaltaan ja rikoksiin. Murhasta epäilty taas oli juoppojen, spurgujen ja nuorisorikollisten asuntolan hoidokki, joka tuosta vain ilmaantui kulmille hortoilemaan muutama kuukausi sitten. Parin tunteneet nuoret selittelevät, että hän oli alusta saakka outo ja pelottava tyyppi, mutta niinpä vain hänelle löytyi vaikeuksitta naisseuraksi jengin iloisin, kaunein ja suosituin tyttö. Meille kilteille nörttipojille sanottiin ja sanotaan edelleenkin, että nainen ei halua projektia vaan miehen - ei halua sosiaalisesti kyvytöntä nörttiä ihmistettäväkseen, vaan iloisen ja seurallisen ihmisen. Kummallinen juttu kuitenkin, että lakia rikkovat kovanonnenlapset kelpaavat neidoille kasvatusprojekteiksi ihan toisella tavalla kuin herttaisen kömpelöt nörtit.
Toisin sanoen - nuorten maailma on edelleenkin se alamaailma. Keskustellessani hyvän ystäväni, jo kolmekymmentä täyttäneen naimattoman kielitieteilijämiekkosen kanssa tästä asiasta hän huomautti pyrkineensä tietoisesti aina tekemään mahdollisimman vaarattoman ja kiltin vaikutelman, koska koki itse rikollisten, arvaamattomiksi tiedettyjen ja luonnevikaisten ihmisten seuran niin epämiellyttävänä. Ystäväni oli sitä mieltä, että hänen velvollisuutensa isokokoisena miehenä oli pyrkiä lievittämään ja rauhoittamaan seurassa olevansa pienikokoisen naishenkilön huolia ja pelontunteita, joihin hän tietenkin empaattisena ja kilttinä ihmisenä pystyi samastumaan. Kiltteys, lunkius ja vilpitön empaattisuus eivät ole tuoneet ystävälleni sanottavaa menestystä naismaailmassa. Arvaamattomat ja pelottavat rikolliset sitä vastoin ovat aina yhtä suosittuja, ja he pääsevät porukkaan vaivatta mukaan.
Tämähän on tietysti sitä samaa peruskauraleipää, jota olen jaksanut lukijoilleni syöttää vuodesta toiseen: ”Nuoret tytöt ovat hormonientsyyminsä ohjaamia naarasapinoita, jotka heittävät nörtille solvauksen ja syöksyvät riemun kiilto silmissään väkivaltarikollisen syliin raiskattavaksi ja kuristettavaksi.” Suurimman osan aikaa olen vähemmän kuin puoliksi tosissani, sillä retoriikalla vain saa ihmisiä niin näppärästi ärsytettyä. Olen oikeastaan aidosti järkyttynyt siitä, että panuistinen maailmankatsomus selittää tämänkin rikostapauksen niin täydellisesti. Haluaisin kovasti, että voisin uskoa johonkin parempaan.
Kenties syy ei ole nuorten tyttöjenkään eikä heidän ”hormonientsyyminsä”? Ilmeisesti vain nuorten maailma on sillä tavalla muotoutunut, että siellä välttämättömät sosiaaliset taidot on juuri nuorisorikollisen ja psykopaatin helpointa hankkia. Nuorten porukassa saa arvostusta sellainen kaveri, jolla on irtonainen ja konstailematon asenne elämään. Sellainen ei kuitenkaan ole tyypillistä nuorille ihmisille, joilla on yleensä surkea itsetunto ja taipumusta ahdistua triviaalisti jonninjoutavista asioista. Selvästi luonnevikainen ihminen sitä vastoin pystyy aikansa vetämään rennon kaverin roolia, ja ehkä tämäkin veikko sai pikku-Kristiinansa lumottua sillä. Naamion takana oleva tunteeton peto ja hirviö paljastuu vasta vähitellen, mutta siinä vaiheessa onkin liian myöhäistä: jos kaunotar jättää sankarinsa, se loukkaa pedon narsismia, eikä peto osaa langettaa siitä muuta rangaistusta kuin kuoleman.
Minusta siis näyttää siltä, että tämän murhan takana on yksinkertainen sosiaalinen mekanismi - yhtä yksinkertainen kuin kuminauhalennokin toimntaperiaate. Jos mekanismi on yksinkertainen, eikö nämä hirmutyöt olisi mahdollista ehkäistäkin yksinkertaisesti? Eikö nuoria tyttöjä voisi systemaattisesti ohjeistaa tällaisten tapausten varalta? Eikö nuorista voitaisi pitää niin organisoidusti huolta, että ”nuorten omaa kulttuuria” kaikkine vaaroineen ja antisosiaalisine piirteineen ei pääsisi syntymään? Vai onko iänkaiken siedettävä sitä, että teini-ikäiset nuoret nyt vain yksinkertaisesti ihmisapinuutensa voimalla elävät sellaisessa maailmassa, jossa ei ole lakia, oikeutta eikä mitään turvaa psykopaattisilta, murhanhimoisilta ammattirikollisilta?
Panu Höglund
- Aluetoimiston päällikköEtteplan Oyj
- Rekrytoiva koulutusohjelmaECAM Consulting Oy
- Toimihenkilö & asiantuntija -koulutusohjelmaECAM Consulting Oy
- Toimihenkilö & asiantuntija -koulutusohjelmaECAM Consulting Oy
- MyyntineuvottelijaCelectus Oy
- Neuropsykologin sijaisuusPKSSK
- Sprinklerin projektipäällikköTekmanni Oy
- TalouskoordinaattoriJyväskylän kaupunki
- KaupunginjohtajaKajaanin kaupunki
- Ratkaisumyyjä ICT-tuotteilleCelectus Oy
- Keskusteluja aiheesta
- Muropaketti jatkokertomus, jatka tarinaa…. (24.11.2008, Muropaketti)
- Murha mielessä? (14.08.2008, Ellit, kulttuuri ja viihde)
- mitä mieltä ohjelmista (01.06.2008, Tv)
- Diagnoosi Murha (29.05.2008, Tv)
- Midsomerin murhat (04.05.2008, Tv)
- 1.
-
Taas tämmönen. Olisit vaan kirjottanut jostain hauskasta iirinkielen lausahduksesta.
- 2.
- 3.
-
Ehdinkin itse jo kommentoida asiaa omassa blogissani. Kiltti tyttö ja paha poika on yhtälö, josta ei milloinkaan seuraa mitään hyvää. Mutta 15-vuotias on jo riittävän vanha ja riittävän kypsä tajuamaan tämän asian.
- 4.
-
Vaikea mennä sanomaan, mistä tässä oli kysymys. Lehtitietojen perusteella saa kyllä sellaisen kuvan, että tyttö nimenomaan ei olisi halunnut seurustella ko. kaverin kanssa ja muutkin (niin tytöt kuin pojatkin) pitiviät tyyppiä outona ja pelottavana. Tyyppi siis nimenomaan ei vaikuttanut olevan millään tavalla sosiaalisesti lahjakas, vaan hankki ”kaverinsa” ja ilmeisesti myös tyttöystävänsä uhkailemalla ja pelottelemalla. Minkäänlaisesta arvostuksesta ei vaikuta missään vaiheessa olleen kyse. Mutta, tuntematta tapausta henkilökohtaisesta, on aika vaikea sanoa, mikä on totta ja mikä ei.
Tyypillä oli ilmeisesti myös alle 13-vuotias(!) tyttöystävä, joten aikamoinen reppana oli kyseessä.
- 5.
-
Panu,
Artikkelisi valtaosa on tekstiä, johon yhdyn mielelläni. Jäin kuitenkin pohtimaan, onko nuorison törkeä väkivaltarikollisuus vähentynyt. Ehkä näin on. Toinen mahdollisuus on, että uutiskynnys on laskenut, ja tämän tapaisilla jutuilla vain tehdään helppoa rahaa. (Näitä tapauksiahan oli koulun alun kunniaksi kaksi: ensin nuorisosurma Tampereella, sitten toinen Helsingissä. Ilmeisesti koulujen alun aiheuttama psyykkinen paine kirvoittaa väkivallantöihin niitä, jotka eivät enää kouluun kykene.)
Se, mikä on varmaa, on yhteiskunnan tiukentunut suhtautuminen. Ennen tästä surmatyöstä olisi saanut tuomion taposta ja ehkä kuusi-seitsemän vuotta vankeutta. Nyt teko katsottaneen tehdyksi ”erityisen julmalla ja raa'alla tavalla”, mikä tekee teosta murhan. Seurauksena on väistämätön elinkautistuomio. Tämä rikoslain muutos, jossa murhan tunnusmerkistöön lisättiin ”erityisen julma ja raaka” tekotapa, on kymmenkertaistanut elinkautistuomiot. Ennen vuotta 1991 murhasta sai tuomion vain, jos surmatyö oli tehty suunnitelmallisesti ja harkiten. (Taposta saattoi saada elinkautisen 1980-luvun alkuun saakka.)
Mielestäni olisi syytä vähän miettiä, onko nykyinen elinkautistuomiotten määrä järkevä. Eikö olisi parempi palauttaa mahdollisuus antaa törkeimmistä pikaistuksissa tehdyistä tapoista elinkautinen ja samalla rajoittaa väistämättä elinkautiseen johtava murhan rikosnimike harkittuihin, suunnitelmallisiin tekoihin? Tämä johtaisi todennäköisesti siihen, että elinkautistuomioitten määrä vähenisi, mikä olisi yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Kovinta tuomiota ei pidä käyttää liikaa, muuten se menettää pelotusvaikutuksensa.
- 6.
-
”Eikö nuoria tyttöjä voisi systemaattisesti ohjeistaa tällaisten tapausten varalta? ”
No eihän nuoren naisen seksuaalisuuteen pidä puuttua! Kauheaa faskismia sellainen, mitä oikein ajattelit?
- 7.
-
Nyt kyllä Panu astui tietyn soveliaisuuden rajan yli. Julkisen blogikirjoittajan olisi hyvä muistaa, että tässä surullisessa tapauksessa toimijat olivat oikeita ihmisiä, joilla oli (ja on) oikeat tunteet. Heillä on myös oikeita sukulaisia ja ystäviä, joilla on suruaika vasta aluillaan. Muutenkin Panun olisi hyvä pysytellä yleisemmällä tasolla, sillä tälläiset ”syväanalyysit”, jotka perustuvat iltapäivälehtien uutisointiin, menevät aina enemmän tai vähemmän metsään.
Yleisellä tasolla pohdiskelu on kiinnostavaa, mutta todellisen tapahtuman kommentointina vastenmielistä rikoksen eksploitaatiota a la Alibi.
- 8.
-
Joo.
Jotain kyllä jaksat lukijoillesi syöttää vuodesta toiseen, mutta ”peruskauraleipää” se ei ainakaan ole, ellei sitten kertaalleen syötyä sellaista.
Panuistinen maailmanselitys (=sairaalloinen naisviha) kyllä varmasti vaaditaan, että uhri saadaan syyllistetyksi omaan surmaansa.
Kilttinä nörttinä olen itse aviossa ja tahoillaan pariutuneet ovat myös miltei kaikki samanhenkiset taannoiset opiskelukaverini, joten tuollaisilla ankdooteilla ja esimerkeillä argumentointi ei oikein täällä päässä vakuuta.
Muuten yhdyn Huuto-heikin näkemykseen.
- 9.
-
Jos olisin uhrin vanhempi, harkitsisin oikeustoimia. Hyi saatana.
- 10.
-
Syytän Panun ”naisystävää”, koska aina kun on se aika kuukaudesta Panusta tulee tavattoman negatiivinen jankuttava luonne. Eikö se feministinen suu ja kädet toimi silti, ettei Panulla alkaisi isopyörä heittää holtittomasti.
- 11.
-
Huuto-Heikki ja Stieg, 15-vuotiaalla tytöllä, varsinkin vähän välkymmällä sellaisella, pitäisi olla jo niin paljon tolkkua että ymmärtäisi kiertää väkivallakot kaukaa - ymmärtääkseen, ettei siitä kun kiltti tyttö ja paha poika kohtaavat, voi koitua mitään muuta kuin ikävyyksiä. Tuossa iässä pitäisi jo osoittaa riittävää kypsyyttä osata ottaa vastuuta teoistaan ja valinnoistaan, myös ihmissuhteissa.
K. ei sitä ymmärtänyt ja maksoi siitä hengellään.
Miksi ihmeessä ”vapautuminen”, ”voimautuminen” ja ”valtautuminen” merkitsevät ensisijaisesti kaiken tolkun, vastuun ja ns. katuviisauden heittämistä roskakoriin, kysynpä vain.
- 12.
-
”Huuto-Heikki ja Stieg, 15-vuotiaalla tytöllä, varsinkin vähän välkymmällä sellaisella, pitäisi olla jo niin paljon tolkkua että ymmärtäisi kiertää väkivallakot kaukaa”
Mepä emme tiedä sitä, onko tämä tyttö yrittänytkin nimenomaan kiertää tämän tyypin kaukaa. Iltapäivälehtien uutisointu kun tuskin kertoo koko tarinaa.
Ja rikos on edelleen rikoksentekijän vastuulla, ei uhrin.
”Miksi ihmeessä ”vapautuminen”, ”voimautuminen” ja ”valtautuminen” merkitsevät ensisijaisesti kaiken tolkun, vastuun ja ns. katuviisauden heittämistä roskakoriin, kysynpä vain.”
Johtuisiko siitä, että monet ymmärtävät ne täysin väärin? Nämä muotisanat, kuten voimautuminen ja valtautuminen tarkoittavat nimenomaan vastuunottamista omista tekemisistä.
- 13.
-
”15-vuotiaalla tytöllä, varsinkin vähän välkymmällä sellaisella, pitäisi olla jo niin paljon tolkkua”
Niin PITÄISI, mutta kun ei näillä nuorilla vielä sitä ole, elämänkokemuksesta puhumattakaan. Ei mennä silti syyllistämään, eihän?
- 14.
-
Nyt tyttönen jo syyllistetään hölmöksikin.Lapsihan hän oli vielä,elämä edessä.
- 15.
-
Kaikille niille, jotka pitävät 15-vuotiaita lapsina: sen ikäisenä olin jo itse ansiotyössä ja minulla oli verokortti. Samoin olin tehnyt siinä iässä jo ensimmäiset osakekauppani. Ja ymmärsin kiertää vaarallisiksi ja väkivaltaisiksi mieltämäni pojat ja miehet hyvin kaukaa.
Rikos on toki aina rikoksentekijän vastuulla, mutta törkeä tuottamuksellisuus voi alentaa vahingonkorvauksia tai mitätöidä ne kokonaan.
- 16.
-
”Rikos on toki aina rikoksentekijän vastuulla, mutta törkeä tuottamuksellisuus voi alentaa vahingonkorvauksia tai mitätöidä ne kokonaan.”
Onko mielestäsi tässä sellaisesta kysymys?
Olin minäkin 14-vuotiaana ensimmäisen kerran kesätöissä, mutta en kuvitellut itseäni silti aikuiseksi.
- 17.
-
ei tässä kyse ole mistään tolkusta tai sen puutteesta.. kyse on siitä, että naisia, ja varsinkin nuoria sellaisia, viehättää usein vaara. eikös joku ole joskus laulanutkin: ”miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?”
Oppikirjamurha on oikein hyvä kuvaus tälle tapaukselle. Taas yksi joka rakastui renttuun eikä enää päässyt irti.
Tai sitten toisilla vain on kyynisempi elämänasenne. Kuullessani jokelan kouluammuskelusta totesin vain: jenkit on tehneet tätä kymmenen vuotta, ihan odotettavissa tämä oli. hulluja riittää joka junaan.
- 18.
-
Ironmistress, sinähän oletkin yli-ihminen. Olet kyllä jo monessa ylimielisyyden puuskassasi tehnyt sen monta kertaa selväksi.
15-vuotias ei ole lapsi, vaan nuori, joka kuitenkin vasta opettelee aikuisten tavoille. Kaikenlainen näkemys ja kokemus puuttuu lähes kokonaan.
- 19.
-
Nuoren kasvattaja, en ole sen enempää yli-ihminen kuin sinäkään tai vaikkapa Panu. Jokaisen on tietysti opittava aikuisten tavoille ja maksettava oppirahansa, mutta jotain tolkkua pitää jo 12-vuotiaalla olla - saati sitten rippikouluikäisenä.
15-vuotiaat ovat menneinä vuosisatoina jo johtaneet valtakuntia, komentaneet taistelulaivoja, tehneet liiketoimia, synnyttäneet lapsia ja olleet perheenemäntiä - ovatko nykynuoret sitten esivanhempiimme verrattuna niin lapsellisia ja kehittymättömiä, ettei heiltä voi vaatia samaa vastuullisuutta kuin menneinä vuosisatoina?
- 20.
-
Jeps,
Ei liene ihan lainsäätäjän mielivaltaa, että täysi-ikäisyyden raja on 18 eikä 15 vuotta.
- 21.
-
IM: ”Mutta 15-vuotias on jo riittävän vanha ja riittävän kypsä tajuamaan tämän asian.”
Minun mielestäni ei ole. MInä en ollut ja kun muistelen ystäviäni ja tuttujani, ei heistäkään juuri kukaan ollut. Itse säästyin moiselta ihan silkkaa hyvää tuuriani, olin 15-vuotiaana jokseenkin aika kypsä omena, jos joku sopivasti imarteleva tahvo olisi osunut paikalle poimimaan.
”Huuto-Heikki ja Stieg, 15-vuotiaalla tytöllä, varsinkin vähän välkymmällä sellaisella, pitäisi olla jo niin paljon tolkkua että ymmärtäisi kiertää väkivallakot kaukaa - ymmärtääkseen, ettei siitä kun kiltti tyttö ja paha poika kohtaavat, voi koitua mitään muuta kuin ikävyyksiä. Tuossa iässä pitäisi jo osoittaa riittävää kypsyyttä osata ottaa vastuuta teoistaan ja valinnoistaan, myös ihmissuhteissa.”
15-vuotias ei ole lapsi, mutta ei vielä aikuinenkaan. 15-vuotias on jossain määrin vielä olosuhteiden vanki, hän ei esimerkiksi täysin vapaa lähtemään noin vain eikä välttämättä sikäli kyvykäskään, ettei hänellä välttämättä ole tietoa, mistä saisi elantonsa ja asuinpaikan, jos hylkäisi perheensä. Tarkoitan tällä siis sitä, että toiset syntyvät kehnoihin olosuhteisiin, joista on varsinkin hyvin nuorena vaikea ponnistaa aivan yksin ja omin voimin pois. Ei se mahdotonta ole, mutta minusta on olisi vähän liikaa vaatia ja edellyttää sellaista 15-vuotiaalta.
Tämä ei tarkoita, että kyseisellä 15-vuotiaalla perheolosuhteet tai vastaavat olisivat olleet ikävät vaan sitä, että on paljon tapauksia, joissa se 15-kesäinen ei välttämättä noin vain pääse pakoon ”pahoja poikia”, vaikka haluaisi, jos nämä kuuluvat siihen lähes ainoaan ympäristöön, jossa 15-vuotias elää.
Ja täytyy sanoa, että minusta 15-vuotiaan ei vielä tarvitsekaan osoittaa aikuisen kypsyyttä ja vastuuta. Teini-ikä on välivaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä, ei vielä aikuisuutta itse. Teini-iän aikana ihmisen kuuluisi kypsyä, ei niin, että silloin pitäisi jo olla kypsä ja valmis.
”Kaikille niille, jotka pitävät 15-vuotiaita lapsina: sen ikäisenä olin jo itse ansiotyössä ja minulla oli verokortti. Samoin olin tehnyt siinä iässä jo ensimmäiset osakekauppani. Ja ymmärsin kiertää vaarallisiksi ja väkivaltaisiksi mieltämäni pojat ja miehet hyvin kaukaa.”
Joten kaikki, jotka eivät ole yhtä älykkäitä, vastuuntuntoisia, kykeneviä, pystyviä ja kypsiä kuin sinä, ansaitsevatkin kohtalonsa, ovat pöllöpäitä tjsp?
Minusta on aina ollut vähän jännä ilmiö se, miten vahvat yksilöt toisinaan suovat mielellään itselleen oikeuden halveksiä heikompiaan. Jos minäminä on pystynyt asiaan X, kaikki muut, jotka eivät osaa tai pysty, ovat huonompia ja ansaitsevatkin, mitä saavat.
Se on minusta vähän julma ajatustapa.
IM: ”15-vuotiaat ovat menneinä vuosisatoina jo johtaneet valtakuntia, komentaneet taistelulaivoja, tehneet liiketoimia, synnyttäneet lapsia ja olleet perheenemäntiä - ovatko nykynuoret sitten esivanhempiimme verrattuna niin lapsellisia ja kehittymättömiä, ettei heiltä voi vaatia samaa vastuullisuutta kuin menneinä vuosisatoina?”
Kyllä. Tai tarkemmin sanoen, mielestäni nykylapset eivät ole kehittymättömiä vaan menneinä aikoina se vastuu langetettiin ihmisille liian aikaisin. Osa selvisi siitä, osa ei. Ja kovin moni 15-vuotias tai varsinkaan nuorempi ei saanut mitään todella vastuullista tehtävää ihan itseksensä hoidettavaksi vaan esimerkiksi kuninkailla oli yleensä holhoojansa ja neuvonantajansa jne.
- 22.
-
Hienoa Arawn!
- 23.
- 24.
- 25.
-
Eikös tämä nyt ollut sitä peruskauraleipää, että:
”Nuoret tytöt ovat hormonientsyyminsä ohjaamia naarasapinoita, jotka heittävät nörtille solvauksen ja syöksyvät riemun kiilto silmissään väkivaltarikollisen syliin raiskattavaksi ja kuristettavaksi.”
Retorisesti - kuten usein aiemminkin - tietysti varmistit selustan ja sanouduit sanomisistasi irti (vain puoliksi tosissaan, vai mitä?) samalla kun pääsit sanomaan saman jutun taas kerran uudelleen. Sinä itse kuitenkin liitit tämän retoriikan käsittemääsi tapaukseen ja esitit sen panumaisena maailmanselityksenä.
Varsinainen pointti ei kuitenkaan ollut tässä. Jos nyt irrottaudutaan tästä tapauksesta, josta ei tosiaankaan voi tehdä mitään johtopäätöksiä henkilöitä ja heidän taustojaan tuntematta, voidaan tarkastella nuorisokulttuuria ja yhteiskuntaa. Siinäkin suhteessa esittämäsi syytöksesi perustuivat uhreja syyllistäville väärille premisseille. Yhtenäistä nuorisokulttuuria ei ensinnäkään ole enää olemassakaan, vaan nuorilla on omat porukkansa ja omat juttunsa. Jotkut juovat ja horjuvat kaupungilla, mutta eivät niin monet kuin media esittää. Esimerkiksi aikanaan omissa porukoissani pärjättiin tyystin toisenlaisilla sosiaalisilla avuilla, kuin mitä tässä kaikkien nuorten kontolle sälytit.
Toisekseen ihastukset voivat aivan yhtä hyvin olla molemminpuolisia, ja kohdistua persoonaan, eivät väkivaltaan ja vaarallisuuteen. Aikuistenkin maailmassa parisuhdeväkivaltaan herääminen voi tulla oikeasti yllätyksenä. Ja viime lopuksi - kaikesta huolimatta - nuorilla on oikeus ihastua toisiinsa ja nähdä toisissaan parasta. Ihastukset eivät siis ole ongelma, vaan väkivalta on. Siksi syytä ei pidä etsiä uhrista, vaan väkivallan tekijästä, joka ei muuten hänkään ole ”peto” ja ”psykopaatti”, vaan oikea nuori ihminen.Yksittäisen väkivallanteon syihin en tässä mene, mutta kovin tuttuhan asetelma on. Ja siinä suhteessa jopa naisvihaaja voisi välillä katsoa meihin miehiin päin ja jättää Sari Näreen näköisen olkiakan hakkaamisen vähemmälle.
- 26.
- 27.
- 28.
-
Retoriikastakin pitää ottaa vastuu. Ihan mitä tahansa ei voi sanoa pelkän retorisen kikkailun ja ärsyttämisen nimissä, varsinkaan kun argumentit ovat tasoa ”olin niissä vain ehkä juuri ja juuri puoliksi tosissaan”.
Kiitän ”Stiegiä”, joka on tuonut vähän väriä Höglundin mustavalkoiseen blogimaailmaan.
- 29.
-
Ehkä en sitten osannut lukea. Tiivistätkö siis vielä, mikä on panuistinen maailmanselitys, ja miten se selittää tämän rikoksen, joka on siis siitä oppikirjatapaus?
Voitko myös täsmentää, mikä on se nuorisokulttuuri, johon tämä veikko (18-vuotias samalla paikkakunnalla asuva nuori mies) pääsi soluttautumaan. Pidät tyystin mahdottomana, että nämä kaksi nuorta olisivat tunteneet toisensa ehkä muusta yhteydestä kuin tämän ”nuorisokulttuurin” puitteissa, joka olisi pakottanut tytön valitsemaan juuri sen väkivaltaisen ja vaarallisen kaverin?
- 30.
- 31.
- 32.
- 33.
-
Jos muuten biologiasta puhutaan ja siirrytään luolamiesten maailmaan, niin luulisi, että enemmistöön naisista vetoaa sellainen sopiva yhdistelmä machouhoa ja vastuullisuutta. Jos enemmistöön naisista vetoaisi kaikista väkivaltaisin rikollinen, kyseessä olisi itsemurhavietti ja koko ihmislaji olisi sukupuuton partaalla. Enemmistö haluaa sellaisen alfauroksen, joka kuitenkin kotiluolassa osaa käyttäytyä ja kantaa raskaimmat risukimput nuotioon. Vähemmistö haluaa sen kärpässieniä väärinkäyttävän raivohullun, joka voittaa kaikki tappelut ja kaikista pienin vähemmistö taiteellisen luolamaalarin, joka on luonteeltaan kiltti ja haaveellinen. End luolamiesvertaus.
Itse toivoisin tuonkin kotikaupungissani tapahtuneen rikoksen muuttavan asenteita sillä tavalla, että vanhemmat ottaisivat paremmin selvää alaikäisten lapsiensa menemisistä ja puuttuisivat siihen, jos 15-vuotias tyttö alkaa viettää aikaa täysi-ikäisen kriminaalin kanssa. En oikeastaan tajua, miksi teineille annetaan niin paljon vapautta roikkua kaljoittelemassa kaupungilla, kun siitä vähän välilä seuraa katastrofi. Tuossa mielessä ennen oltiin fiksumpia kun ymmärrettiin, että mitä vähemmän nuorilla on joutilasta aikaa, sen parempi.
- 34.
- 35.
- 36.
-
”Itse toivoisin tuonkin kotikaupungissani tapahtuneen rikoksen muuttavan asenteita sillä tavalla, että vanhemmat ottaisivat paremmin selvää alaikäisten lapsiensa menemisistä ja puuttuisivat siihen, jos 15-vuotias tyttö alkaa viettää aikaa täysi-ikäisen kriminaalin kanssa. En oikeastaan tajua, miksi teineille annetaan niin paljon vapautta roikkua kaljoittelemassa kaupungilla, kun siitä vähän välilä seuraa katastrofi.”
Sanotaan, että 90- ja 2000-lukujen lapsilla ei olisi lapsuutta. Vaan eipä taida 50-80-lukujen lapsillakaan olla aikuisuutta. Tule siinä sitten rajoittaneeksi Jenni-Samulin kaupungilla hengailua, kun omankin nuoruuden suorittamisessa on täysi työ. Ja sitä paitsi sehän on hienoa, että meidän Jenni-Samuli on niin kypsä ja itsenäinen…
- 37.
- 38.
-
1. Minulla ei ole ongelmia esiintyä omalla nimelläni, siksipä teen sen nyt.
2.Viitateen edelliseen kommenttiisi, minulla ei ole lapsia.
3. En ole mikään Panu-vihaaja, olen vain esittänyt joitakin eriäviä mielipiteitä, mikä ei pitäisi olla luokiteltavissa ”kiusaamiseksi” tai ”häiritseväksi toiminnaksi”. Olen monissa kohtaa jopa kanssasi samaa mieltä, mutta en toki kaikissa.
4. Huomautan myös, että toisen kutsuminen ”kiusaajaksi”, ”fasistiseksi”, ja ”mitättömyydeksi” ovat yhtä lailla henkilökohtaisuuksiin meneviä heittoja, jotka eivät liity kirjoittamiini teksteihin mitenkään. Se että, haukut nimimerkkiä, ei muuta tuota asiaa.
5. Myönnän, että jotkut heittoni ovat kohdistuneet vain tänne ”kommentit” - osioon kirjoittamiisi juttuihin eivätkä suoraan noihin kolumneihin. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan ollut haukkua sinua henkilönä (enhän edes tunne sinua), vaan ainoastaan kommenttejasi, jotka ovat olleet (luvalla sanoen) lapsellisia. Olen pahoillani, jos olet saanut toisenlaisen käsityksen. Huomautan myös, että olen käsitellyt noita kolumnin asioita, muun muassa harhakäsitystä yhtenäisestä nuorisokulttuurista.
6. On hyvin arveluttavaa poistaa nimimerkin kommentit parin tölväisyn takia, varsinkin kun olen kyennyt ne varsin hyvin argumentoimaan. Tämän pitäisi kuitenkin olla keskustelupalsta.
7. Nyt, kun olen rekisteröitynyt, keskustelen kanssasi mielelläni vaikka mistä, sähköpostiosoitteeni lienee tietojärjestelmässänne.yst. terveisin ex-Campo/Tuvalu
- 39.
-
Vastaus Arawnille:
”Minun mielestäni ei ole. MInä en ollut ja kun muistelen ystäviäni ja tuttujani, ei heistäkään juuri kukaan ollut. Itse säästyin moiselta ihan silkkaa hyvää tuuriani, olin 15-vuotiaana jokseenkin aika kypsä omena, jos joku sopivasti imarteleva tahvo olisi osunut paikalle poimimaan.”
Kun mietitään tätä nyt surmansa saanutta tyttöä, niin hän tiettävästi oli ns. hyvästä perheestä ja häntä luonnehdittiin fiksuksi. Itselläni 15-vuotiaana elämän täytti urheiluharrastus, jonka piirissä kyllä törmäsi jos jonkinlaiseen vipeltäjään. Ehkä se kasvatti jossain määrin myös sosiaalisesti. Ehkä urheiluharrastus opetti minua nujertamaan tunteeni ja ajattelemaan päämäärätietoisesti tai kylmän laskelmoivasti.
Mutta elämä on valintoja. Voimme mennä mukaan ”nuorisokulttuuriin” kuten Panu sitä kuvaa, elää tunteitteittemme varassa ja vain tätä hetkeä, miettimättä seurauksia - se on kivaa - tai sitten olla nörtti, elää järjellä, kasvaa vastuuseen ja ottaa vastuuta elämästä - ja elää tylsän elämän. Nuo vaihtoehdot ovat pitkälti toisensa poissulkevat. Itselläni olisi 15-vuotiaana alkanut pieni hälytyskello soimaan päässä, että jos joku imarteleva tahvo olisi tullut poimimaan: _mitä tuolla on mielessä ja mitkä ovat tuon taka-ajatukset_. Perusepäluottamukseni ihmisiin ja varsinkin poikiin olisi saanut minut varpailleni.
”15-vuotias ei ole lapsi, mutta ei vielä aikuinenkaan. 15-vuotias on jossain määrin vielä olosuhteiden vanki, hän ei esimerkiksi täysin vapaa lähtemään noin vain eikä välttämättä sikäli kyvykäskään, ettei hänellä välttämättä ole tietoa, mistä saisi elantonsa ja asuinpaikan, jos hylkäisi perheensä. Tarkoitan tällä siis sitä, että toiset syntyvät kehnoihin olosuhteisiin, joista on varsinkin hyvin nuorena vaikea ponnistaa aivan yksin ja omin voimin pois.”
Tässä tapauksessa tiettävästi tyttö oli itse hakeutunut aluksi tuon väkivallakon seuraan. Mutta nyrkkisääntö on, että mitä kovemmista ja/tai köyhemmistä oloista ihmiset ovat, sitä nopeammin he kypsyvät ja aikuistuvat ja lähtevät kotoaan. Biologi voisi puhua r/K -strategiasta.
”Ja täytyy sanoa, että minusta 15-vuotiaan ei vielä tarvitsekaan osoittaa aikuisen kypsyyttä ja vastuuta. Teini-ikä on välivaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä, ei vielä aikuisuutta itse. Teini-iän aikana ihmisen kuuluisi kypsyä, ei niin, että silloin pitäisi jo olla kypsä ja valmis.”
Minusta jo 12-vuotiaan luulisi osoittavan jo sellaista kypsyyttä, että kykenee erottamaan potentiaalisesti hengenvaarallisen ihmisen vaarattomasta.
Oppirahat on toki maksettava, mutta on muistettava, että tyhmyydestä voi joutua maksamaan hengellään. Pojat tekevät sen tekemällä hölmöjä asioita, tytöt taas seurustelemalla hölmöjä asioita tekevien poikien kanssa.
Epäluuloisuus on hyve, ja epäluottamus on parempi suhtautumistapa kuin naiivi luottavaisuus. Panun artikkeli on äärimmäisen misogyyninen, mutta pelkään hänen olevan oikeassa.
- 40.
- 41.
-
Ironmistressille, kun sanoit:
”Minusta jo 12-vuotiaan luulisi osoittavan jo sellaista kypsyyttä, että kykenee erottamaan potentiaalisesti hengenvaarallisen ihmisen vaarattomasta.
Oppirahat on toki maksettava, mutta on muistettava, että tyhmyydestä voi joutua maksamaan hengellään. Pojat tekevät sen tekemällä hölmöjä asioita, tytöt taas seurustelemalla hölmöjä asioita tekevien poikien kanssa.”
Ylivoimaisesti suurin osa murhan uhreista ovat läheisen ja/tai tutun ihmisen surmaamia. Varmaan kaikkien heidänkin olisi pitänyt osoittaa sellaista kypsyyttä, että olisivat kyenneet erottamaan hengenvaarallisen ihmisen vaarattomasta? Ei kukaan voi nähdä toisen ihmisen sisälle, vaan lähinkin voi yllättää. Senkin vuoksi on inhottavaa ajatella, että uhrit muka tahallaan valitsisivat surmaajansa jonkin nuorisokulttuurin tai muun sellaisen varjolla.
Toiseen kohtaan liittyen näyttäisi enemmän siltä, että tytöt joutuvat maksamaan hengellään myös poikien hölmöilyistä. Ongelmia on sekä tytöillä, että pojilla. Kun aiemmin kehotin katsomaan meihin miehiin päin, ajattelin vain sitä, miksi juuri niin monet miehet vastaavat ongelmiinsa tappavalla väkivallalla. Minä tai Panu Höglund saati suurin osa muista miehistä ei koskaan niin tekisi, mutta se ei (kuten ei myöskään naisten harjoittama väkivalta) silti poista henkirikostilastojen miesylivoimaa.
- 42.
-
IM: ”Kaikille niille, jotka pitävät 15-vuotiaita lapsina: sen ikäisenä olin jo itse ansiotyössä ja minulla oli verokortti. Samoin olin tehnyt siinä iässä jo ensimmäiset osakekauppani.”
Minä olisin kyllä kovasti kiinnostunut tietämään, minkälaisia osakekauppoja 15-vuotias voi Suomenmaassa tehdä. On sitten ihan kokonaan asia erikseen, jos on alaikäisenä ollut YHTENÄ OSAPUOLENA jossain täysi-ikäisten vetämässä projektissa. Mutta eipä ollut mitään uutta tässä(kään), sillä kaikkihan jo tietävät tämän Ruukinmatruunan olevan pelkkä fiktiivinen olento, parodiahahmo.
Ettäkö Ruukinmatruunalla muka 159 pisteen ÄO? Siis millä persentiilillä ja minkä keskihajonnan mukaan? Jos hänen ÄO:nsa todella olisi noin korkea, kai hän ymmärtäisi edes niin yksinkertaisen asian kuin keskihajontojen päälle sen verran että pystyisi ilmoittamaan sen eikä vain tyytyisi heittelemään merkityksettömiä lukuja ilmaan.
Lainaan tähän vielä ”kyökkisykolookia” yhdestä toisesta viestiketjusta: ”Ei kenelläkään oikeasti fiksulla ja nohevalla ihmisellä voi olla tuommoista tarvetta todistella omaa fiksuuttaan ja nohevuuttaan joka hel-ve-tin asiayhteydessä. Mistä ihmeestä tuo pätemisen tarve kumpuaa? Jäikö Mensan raja äo-testissä saavuttamatta? Eikö dippatyöstä tullutkaan viitosta? Eikö äiti muistanut kehua lapsena tarpeeksi?” Tähän viestiin ei tullut Ironmistressiltä mitään vastausta, mutta kun otetaan huomioon kuka tai mikä hän oikeastaan todellisuudessa on, ei mitään muuta olisi voinut oikeasti odottaakaan.
- 43.
- 44.
- 45.
-
”Mutta elämä on valintoja. Voimme mennä mukaan ”nuorisokulttuuriin” kuten Panu sitä kuvaa, elää tunteitteittemme varassa ja vain tätä hetkeä, miettimättä seurauksia - se on kivaa - tai sitten olla nörtti, elää järjellä, kasvaa vastuuseen ja ottaa vastuuta elämästä - ja elää tylsän elämän. Nuo vaihtoehdot ovat pitkälti toisensa poissulkevat.”
Ei elämän mielenkiintoisuus ole millään tavalla kiinni siitä, että onko nörtti tai osaako elää vastuullisesti. Jos pääsee tekemään hommia (joko työnä tai harrastuksina), jotka ovat omasta mielestä mielenkiintoisia, niin siitä elämästä on tylsyys kaukana. Jos itselläsi on tylsää, niin älä yleistä tuntemuksiasi muihin ihmisiin. Ja olen samaa mieltä aikaisemman kirjoittajan kanssa siitä, ettei yhtenäistä ”nuorisokulttuuria” ole enää olemassa. Erilaisia ryhmiä on jo niin monenlaisia, ettei itsekään pysy perässä.
Onko Panulla muuten ideaa siihen, millä tavalla nuoria tulisi sitten kaitsea? Oma aikuinen ja luotettava tukihenkilö tai vastaava, jolle voisi juuri kertoa tällaisista asioista, ei olisi millään tavalla huono asia. Esimerkiksi kouluista kaikki tällaiset henkilöt poistettiin 1990-luvun laman myötä ja vasta nyt tällaista toimintaa on yritetty herättää uudelleen henkiin.
- 46.
- 47.
-
IM: ”Kun mietitään tätä nyt surmansa saanutta tyttöä, niin hän tiettävästi oli ns. hyvästä perheestä ja häntä luonnehdittiin fiksuksi. Itselläni 15-vuotiaana elämän täytti urheiluharrastus, jonka piirissä kyllä törmäsi jos jonkinlaiseen vipeltäjään. Ehkä se kasvatti jossain määrin myös sosiaalisesti. Ehkä urheiluharrastus opetti minua nujertamaan tunteeni ja ajattelemaan päämäärätietoisesti tai kylmän laskelmoivasti.”
Ketä surmansa saanutta luonnehdittaisiin julkisuudessa tyhmäksi? Lisäksi älykkyyttä on monenlaista - matemaattisesti älykäs voi olla sosiaalisesti täysin tahvo. Ja näissä surmajutuissa juuri sosiaalinen älykkyys olisi ollut se, mitä vaaditaan. Siis sopivien olosuhteiden ja hyvän tuurin lisäksi…
Ehkä se urheiluharrastuksesi auttoi. Me kaikki emme kuitenkaan ole harrastaneet urheilua, joten me kaikki emme ole voineet siellä oppia nujertamaan tunteitamme ja ajattelemaan kylmän laskelmoidusti. Sinun persoonasi, kokemuksesi ja perheesi ovat muovanneet sinusta sen, minkä olet, mutta me muut emme ole sinä; meidän kokemuksemme, perheemme, persoonamme ja elinolosuhteemme ovat erilaiset. Siksi on jotenkin julmaa syytellä muita siksi, etteivät he ole samanlaisia kuin sinä.
”Mutta elämä on valintoja. Voimme mennä mukaan ”nuorisokulttuuriin” kuten Panu sitä kuvaa, elää tunteitteittemme varassa ja vain tätä hetkeä, miettimättä seurauksia - se on kivaa - tai sitten olla nörtti, elää järjellä, kasvaa vastuuseen ja ottaa vastuuta elämästä - ja elää tylsän elämän. Nuo vaihtoehdot ovat pitkälti toisensa poissulkevat. Itselläni olisi 15-vuotiaana alkanut pieni hälytyskello soimaan päässä, että jos joku imarteleva tahvo olisi tullut poimimaan: _mitä tuolla on mielessä ja mitkä ovat tuon taka-ajatukset_. Perusepäluottamukseni ihmisiin ja varsinkin poikiin olisi saanut minut varpailleni.”
Mitä nuorempi ihminen on, sen vähemmän hänellä on varaa valita ja sen enemmän hän on perheensä ja elinympäristönsä vanki.
Olet monesti korostanut hyvää isäsuhdettasi, kuinka isäsi sai sinut luottamaan itseesi jne. Varmaan hyvä itsetunto auttaa torjumaan imartelijat. Oma isäsuhteeni taas oli aika olematon ja itsetuntoni teini-ikäisenä pakkasen puolella, joten sopivasti imartelua olisi todennäköisesti vienyt minulta jalat alta. Meillä kaikilla ei ole ollut sitä onnea, että olisimme saaneet vanhempiesi kaltaiset vanhemmat ja eläneet sellaisen elämän kuin sinä.
”Tässä tapauksessa tiettävästi tyttö oli itse hakeutunut aluksi tuon väkivallakon seuraan. Mutta nyrkkisääntö on, että mitä kovemmista ja/tai köyhemmistä oloista ihmiset ovat, sitä nopeammin he kypsyvät ja aikuistuvat ja lähtevät kotoaan. Biologi voisi puhua r/K -strategiasta.”
Periaatteessa juu, mutta millaiset mahdollisuudet ns. ”keskikovasta” perheestä kotoisin olevalla 15-vuotiaalla on Suomessa häipyä? Yleensä olojen täytyy olla jo todella kurjat, että nuori karkaisi tai sosiaalihuolto puuttuisi asiaan. Ns. semikurjissa oloissa kasvava nuori on omillaan ja esimerkiksi tyttö saattaa hakea tukea ihmiseltä, joka vaikuttaa vahvalta, vaikka se kukkoilu onkin yleensä todellisuudessa merkkinä sisäisestä heikkoudesta.
”Minusta jo 12-vuotiaan luulisi osoittavan jo sellaista kypsyyttä, että kykenee erottamaan potentiaalisesti hengenvaarallisen ihmisen vaarattomasta.”
Vau. Itse en kehtaa tällaista vaatia, kun en aina osaa erottaa näitä itsekään. Kaikkein ilmiselvimmät tietenkin, mutta paljon on niitäkin, joista ei kertavilkaisulla voi sanoa, että ”tuo vielä tappaa jonkun”. Se vaatisi enemmän tutustumista ja siinä vaiheessa vahinko on jo saattanut tapahtua.
Asiaan saattaa myös vaikuttaa juuri se ”hyvässä perheessä kasvaminen”. Tällaisilta jäävät tietynlaiset väkivallakot usein kokonaan huomaamatta. Ilmiselvät pahikset näkee kyllä metrien päästä, mutta on ihmisiä, jotka ovat väkivaltaisia lähinnä läheisilleen. Heidätkin kyllä voi tunnistaa, mutta se vaatii jo jonkinlaista tietotaitoa ja kokemusta, jota ei 12-vuotiaalla voi olla muuten kuin että hän on elänyt tällaisen väkivallakon lähipiirissä - ja se taas saattaa pahimmillaan aiheuttaa sen, että hän kyllä tunnistaa sellaiset, mutta ehdoin tahdoin hakeutuu heidän seuraansa!
”Epäluuloisuus on hyve, ja epäluottamus on parempi suhtautumistapa kuin naiivi luottavaisuus. Panun artikkeli on äärimmäisen misogyyninen, mutta pelkään hänen olevan oikeassa.”
Minä taas mielelläni luotan ihmisiin. En kaikkiin enkä aina, pyrin toki käyttämään järkeäni, mutta toistaiseksi en ajatellut luopua tästä metodista, kun se on toiminut ihan hyvin.
- 48.
-
Toivo Nousukas: Panu on kommentoinut jo omalta taholtaan ad hominemeja ja innuendoja, joten en käy toistamaan hänen vastaustaan. Todettakoon, että minulle ÄO ei ole mitään muuta kuin pelkkä numero, samalla tavoin kuin pituuteni, painoni, vaatekokoni tai kengännumeroni. Joillekin muille se voi olla aihe ottaa potaatti nenukkiin.
Alaikäinen voi Suomessa tehdä osakekauppoja huoltajansa valtuuttamana. Isäni tuli mukaani pankkikonttoriin - olimme Hesarista seuranneet erästä osaketta jo pitempään, ja päätimme ostaa sitä. Se oli aikaa, jolloin ARPAnet oli kyllä jo keksitty, mutta rajoittui vain yliopistomaailmaan, ja reaaliaikainen pörssikauppa, johdannaisista puhumattakaan, oli jossain kaukana tulevaisuudessa. Arvopapereihin ja pörssitoimintaan olin tutustunut peruskoulun kaupallisissa aineissa, joka minulla oli valinnaisena.
- 49.
-
Arawn: kiitos vastauksestasi. Tuo, mitä mainitsit isäsuhteesta ja sen merkittävyydestä, on asia, mitä en ollut tämän asian osalta miettinyt. Se todennäköisesti pitänee paikkaansa. Samoin se, että todella oppii hallitsemaan tunteitaan, on asia jota en vieläkään hallitse täydellisesti.
Mielestäni sen, kuka on todella vaarallinen ja ketä on syytä varoa, voi oppia aika hyvin jo peruskoululuokalla. Rikollisten alut alkavat erottua jo 10-11 vuoden iässä, ja jo tuonikäisistä voi aika hyvin päätellä, että kenestä tulee isona koulukiusaaja, rikollinen tai päihdeväärinkäyttäjä. Ei aina, mutta usein.
- 50.
-
Stieg: Miehet hallitsevat rikostilastoja samasta syystä kuin miksi yhteiskunnan huippupaikoilla on miesylivoimainen miehitys: miehissä on enemmän sekä huippuja että pohjasakkaa, kun taas naisilla on enemmistö keskinkertaisuuksia. Naisilla on lasikaton vastapainoksi lasilattia; vain aniharvasta naisesta tulee rikollinen. Vastaus kysymykseesi on, että miksi juuri pojat tappavat, on sama kuin miksi pojat menestyvät: pojat ovat poikia. Kyse ei ole sukupuolesta, vaan tilastomatematiikasta - pojissa Gaussin käyrän molemmat ääripäät ovat yliedustettuja.
- 51.
-
”Alaikäinen voi Suomessa tehdä osakekauppoja huoltajansa valtuuttamana.”
Ei voi.
”Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä.”
”Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan.”
Suostumus on eri asia kuin valtuutus, Takkirauta.
Ja vielä:
”Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:
c) sellaisten arvopapereiden hankkimista, joilla käydään arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa; .
En tiedä, milloin olit viisitoistavuotias, mutta lausuit yleispätevästi tiedon, että ”alaikäinen voi Suomessa tehdä osakekauppoja huoltajansa valtuuttamana” joten tänän hetken lain mukaan ei voi vaan siihen tarvitaan edulvalvojan saama lupa maistraatilta.
- 52.
-
”Miksi Naiset Aina Rakastuvat Renttuihin?”
- 53.
- 54.
-
Jos vastuullisuuden negaationa on 15-vuotias ”kaasuaivo” l. uskomattoman typerä naarasolento jonka ilmapäisyydelle vetää vertoja vain samanikäinen urosolento, väittäisin että 15-vuotaiden keskiarvo on huomattavasti lähempänä kaasuaivoisuutta kuin vastuullisuutta. Outlinereita toki on.
Juuri tämän takia Panuistinen kuva ”nuorisokulttuurista” on ikävä kyllä monessa mielessä oikeaan osuva. Jos aikuiset kohtaisivat vastaavan määrän kunnianloukkauksia, (työpaikka)kiusaamisia, pahoinpitelyjä ja sukupuoliyhteyteen painostamisia, oikeusjärjestelmämme kokisi katastrofaalisen ruuhkautumisen. Se että selkeätkin aikuisten maailman säännöt pätevät vain osittain nuorten maailmassa on toki ihan kokonaan meidän aikuisten syytä. Ne nuoret kun ovat kaasuaivoisuutensa takia pääsääntöisesti syyntakeettomia.
- 55.
-
Tutkimus: Huono urakehitys naisten oma vika
http://www.reuters.com/article/lifestyleMolt/idUSSP29843720080820
- 56.
-
”Ei liene ihan lainsäätäjän mielivaltaa, että täysi-ikäisyyden raja on 18 eikä 15 vuotta.”
Totta, sillä esoteerisesti katsoen vasta 18 vuoden iässä ihminen on 'aikuinen'. Ihminen kuitenkin jatkaa kasvuaan ja avautumistaan lopun elämäänsä. Ja ihminen on valmis syvemmälle tiedolle vasta joskus 21 vuoden iässä jne.
Mutta siis 18 vuoden iässä saavutetaan se kriittinen piste, jonka jälkeen ihminen voi ottaa todellisen vastuun omista tekosistaan ja elää omaa elämäänsä, ja tähän ei tarvita syvempää tietoa vielä.
Joillakin toisilla planeetoilla, kuten Venuksella aikuiseksi kasvamiseen menee vain kaksi vuotta.. maapallo on kömpelö ja takapajuinen planeetta siis monessakin mielessä.
- Vortac
- 57.
-
57:lle
Tää poistetaan.
- 58.
-
”Tuontyyppisiä juttuja ei minulla ole mikään oikeus sietää kommenttiosastossani.”
Tarkoitatko 'velvollisuus' tuon 'oikeus'-sanan sijasta?
Koska kai sulla nyt oikeus on tehdä omassa kommenttilootassasi mitä lystäät, hehe.
- Vortac
- 59.
-
Mainio kirjoitus kyllä!
Ainoana harmillisena asiana havaitsin tuon oudon selityksen siitä, että olisit muka vähemmän kuin 50% tosissasi kaikessa, mitä kirjoitat näistä asioista..
Olen kyllä hyvin pettynyt, koska ajattelin sun olevan vilpitön ja rehellinen yksilö kirjoituksissasi. Eli käytännössä olen siis ”kärjistetympi” näkemyksissäni kuin sinä.. no jo on aikoihin eletty.
Koska minä olen 100% sitä mieltä, että kaikki kirjoituksesi naisista, feminismistä, nuorisokulttuurin piirteistä jne., joissa olen samaa mieltä kanssasi, ovat hyvinkin silkkaa totta, vaikka sitten joidenkin mielestä kuinkakin ronskisti kirjoitettuna.
Mielestäni ei ole mitään vikaa siinä, että kirjoittaa asioista niinkun ne ovat, ja puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Jos siis et ollutkaan koskaan tosissasi kaikessa mitä kirjoitit, niin minähän olen sua ronskimpi, koska luin kaiken ja nyökytin päätäni - tuossa Höglund kertoo taivahan totuuden asioista niinkuin ne ovat!
Minä olen kyllä tosissani siinä mitä kirjoitan, paitsi tietenkin osuudet, joissa olen käyttänyt huumoria ja sensellaista.
- Vortac
- 60.
- 61.
-
No, sulla on kyllä käsittämättömän harvoin kirjoitusvirheitä tai ajatusvirheitä. Mulla niitä sattuu tuon tuosta, hehe. Ja useimmilla ihmisillä, jotka kirjoittavat paljon, tulee varmasti vastaavia ns. 'mokia', koska yleensä tällaiset ihmiset myös ajattelevat paljon, ja kun on paljon ajatuksia, niitä on joskus vaikea saada muotoiltua järkeviksi lauseiksi ennenkuin unohtaa itse pointin. Jos pyrkii täydellisyyteen, joutuu sitten koko ajan editoimaan jokaista lausetta, eikä pääse puusta pitkään.
Jos huomautan jostain vastaavasta virheestä kysymällä, yleensä tarkoitukseni on ihan vilpittömästi tiedustella asiaa ja hälventää hämmennykseni - sekä tietenkin ottaa selville, johtuiko hämmennykseni lukukyvyttömyydestäni, tyhmyydestäni vai jostain tahattomasta erheestä kirjoittajan taholta.
Ihmiset käyttävät nykyään niin paljon sarkasmia, ironiaa, ja kaikenlaisia kikkailuja kirjoittaessaan, etten ollenkaan meinaa pysyä mukana, enkä ole aina varma, käsitinkö jonkin lukemani asian ihan oikein.
Olet kyllä kirjoittanut paljon asiaa ja mainioita artikkeleita, joten kiitos siitä kaikesta.
Tuolla vanhassa kirjoituksessasi, johon laitoit linkin (asiasta yhtäkkiä toiseen, siis), oli aika paljon kommentointia musiikista - hevistä, klassisesta ja räpistä esimerkiksi. Harmillista, että hyvä aihe kuivui pelkkään musaväittelyyn ilman syvempää ymmärrystä siitä, mitä erilaiset musiikkilajit yleisesti ottaen aiheuttavat ihmisessä, ja ihmiskehossa.
Koska kommentointi siellä on ymmärrettävästikin jo suljettu, haluaisin sanoa pari sanaa tuosta musiikkiaiheesta, jotta ihmiset voisivat ehkä paremmin ymmärtää toisiaan eri leireissä.
Jos otamme huomioon, että kaikki on värähtelyä jollakin taajuudella (jopa kvanttifysiikka vahvistaa tämän), niin voimme myös ymmärtää äänen olevan värähtelyä.
Äänivärähtelyä voi olla monenlaista, ja kaikella värähtelyllä on jonkinlainen vaikutus kehoomme, soluihimme, ja jopa dna-rakenteeseemme. Mutta suurin vaikutus kohdistuu herkimpiin osiimme, siis korkeampiin kehoihimme, sieluumme ja mieleemme.
Jatkuva kovaääninen raskaan ja repivän, 'säröisen' (distortion) musiikin kuuntelu aiheuttaa kehojen värähtelytason laskua sekä kehon harmonian rikkoutumista, ja kun ylemmät kehot, tunteemme, mielemme sekä fyysinen kehomme ovat tällaisen harmoniaatuhoavan vaikutuksen kohteena hyvin voimallisella tavalla ja pitkään, sanomattakin on selvää, että vaikutus on tyystin toisenlainen, kuin kohottavan ja harmoniaaluovan musiikin kuuntelu.
Kaikki klassinen musiikki ei tietenkään ole hyvää, sillä jokaisesta musiikkilajista löytyy hyvät kappaleensa sekä suuri osa aivan hirveätä sontaa, klassinen ei ole poikkeus. Moni klassinen kappale voi olla unettavan tylsä (etenkin paljon tuhoavampaa ja 'raaempaa' musiikkia kuuntelevan mielestä), mutta monissa tylsemmissäkin klassisissa biiseissä on 'parantavia sointuja', siis ikäänkuin eheyttävää harmoniaa, joka puuttuu täysin rapista ja hevistä.
Totta on, että hevissäkin käytetään (yksinkertaisia) sointuja, mutta ne ovat niin säröytyneitä, että ne auttavat itseasiassa edistämään särön ja kovan volyymin aiheuttamaa tuhoavaa vaikutusta kuin parantavat.
Jos ihminen on hyvin huonolla tuulella (eli jo muutenkin 'epäharmoninen'), silloin säröinen ja epäharmoninen, tuhoava musiikki tuntuu hyvältä, koska se resonoi ihmisen oman epäharmoniansa kanssa luoden ikäänkuin (paradoksaalisen kuuloisesti) harmonian ihmisen oman 'säröisyyden' ja alhaisten värähtelyiden, sekä musiikin 'säröisyyden' ja alhaisten värähtelyjen välillä. Mutta tuollainen 'harmonia' on omiaan vain vahvistamaan ihmisen huonoa oloa pidemmällä tähtäimellä, alhaisia värähtelyjä, ja 'säröisyyttä', miten sen nyt haluaakin ilmaista, täsmällisiä sanoja ei ole.
Näin ollen raskas ja voimakas, alhaisella tasolla värähtelevä, suurella volyymilla kuunneltu 'repivä' musiikki ikäänkuin pitää ihmisen alhaisena värähtelyiltään, eikä päästä tämän energiajärjestelmää koskaan kokonaan eheytymään. Tämä ei tarkoita, että ihmisestä tulisi tappaja-psykopaatti, mutta ihminen voisi silti olla paljon harmonisempi ilman tätä kovan musiikin tuhoavaa vaikutusta.
Eikä ole tavatonta, että lopulta ihmisille kehittyy erinäisiä sairauksia ja ongelmia kehonsa kanssa, joita koskaan ei olisi tapahtunut jos raskas musiikki olisi jätetty sikseen.
Ymmärrän siis tietenkin sen, että raskaasta musiikista tulee ennenpitkää kuin huume, jota on pakko saada, jotta kokee edes jotakin harmoniaa (tällaisessa alhaisessa tilassa klassisen musiikin harmonisimmastakaan kappaleesta ei saa harmoniaa, koska taajuudet ovat niin kaukana toisistaan - klassisen kohottava harmoninen taajuus ja ihmisen oma alaspäinvievä 'säröinen' taajuus). Ja niinpä vain raskas musiikki voi tuoda ihmiselle jotakin musiikillista tyydytystä.
Tiedän, että tämä selitys kuhisee termejä ja maailmankuvaa, jota suurin osa ihmisistä ei varmastkaan oikein voi sietää, mutta kannattaa silti koettaa ajatella asiaa kokonaisuutena ja ehkä mielessään muokata tätä tekstiä itselle sopivammaksi ainakin termien suhteen. Sillä näkisin, että tämä selittää monta asiaa..
1) Miksi klassisen musan kuuntelijat ja hevimusan kuuntelijat eivät ymmärrä toistensa musiikkia
2) Miksi hevifanaatikot ovat tosiaan niin fanaattisia musiikkinsa suhteen, kuin se olisi huumetta, josta he eivät ikinä voi luopua (sensijaan että se olisi vain yksi asia muiden joukossa elämän eri viihteiden suhteen)
3) Miksi hevi-ihmiset rakastavat synkkyyttä, mustaa, jne.. (tai tavallaan luulevat rakastavansa - ennemminkin tuo ulkoinen synkkyyys jne. on ainoa asia, josta he saavat 'irti' jotain, omasta synkkyydestään johtuen)
4) Mitä tarkoittaa, että halutaan 'eläytyä aggressioon' (ennemminkin siis kokea harmoniaa oman 'säröisyytensä' suhteen)Tähän on muuten otettava vielä lisäksi huomioon, että nuori ihminen kyllä kaipaa kovaa musiikkia ja villiintyy siitä täysin siksi, että hänen kehonsa on vielä kasvuvaiheessa, ja kokee hyvin voimakkaita värähtelyjä, joiden kanssa voimakas ja kova musiikki resonoi ja siten helpottaa nuoren oloa tuossa hormoni- ja kasvumyrskyssä, jossa erilaiset värähtelyt heittävät häränpyllyä ympäriinsä. Se toimii siis jonkinlaisena ankkurina, jonka avulla nuori pystyy ylipäätään kestämään kehossaan ja elämässään, sekä mielessään ja kehityksessään tapahtuvat rankat muutokset.
Siksi nuorten raskaan ja rankan musiikin kuuntelu on monilla vain ohimenevä välivaihe - valitettavasti moni jää sitten tähän 'hevihuumekoukkuun', tai miksi sitä voisi sanoa, edelläkuvatun vaikutuksen vuoksi.
Vieroituskeinoja voisi keksiä monenlaisia, esimerkiksi että käy kuuntelemassa klassisen musiikin livekonsertteja, kunnes lopulta kehittää kyvyn tykätä niistä. Olen jopa todistanut omin silmin hevimiehen innostusta eräästäkin vastaavasta konsertista. Olin kyllä itsekin konsertista hyvin vaikuttunut.
Livekonsertilla on yleensä suurempi vaikutus kuin 'purkitetulla' musiikilla. Mutta yleensäkin jos ottaa tavakseen kuunnella kohottavampaa musiikkia edes silloin tällöin (enkä sano, että kaikki klassinen musiikki olisi kohottavaa, mutta klassisesta sitä löytyy paljon), aloittaen vaikka energisimmästä päästä (klassisesta löytyy myös hyvin nopeita ja energisiä kappaleita), ja sitten lisäten 'annosta' säännöllisesti, voi alkaa eheyttää itseään niin, että lopulta pinttynytkin entinen hevari voikin saada klassiesta musiikista irti harmonian upeutta, josta ei aiemmin osannut uneksiakaan. Ja olokin paranee.
- Vortac
- 62.
-
(Lukeeko joku Vortacin tekstejä?)
- 63.
-
”Ylivoimaisesti suurin osa murhan uhreista ovat läheisen ja/tai tutun ihmisen surmaamia. Varmaan kaikkien heidänkin olisi pitänyt osoittaa sellaista kypsyyttä, että olisivat kyenneet erottamaan hengenvaarallisen ihmisen vaarattomasta? ” (Stieg, post 41)
Tyypillinen suomalainen murha on edelleen se ryyppyporukassa tapahtuva puukotus. On vaikea kuvitella Suomessa edes jonkun vuoden asunutta henkilöä, joka ei tiedä tätä, eikä ymmärrä, että murhariski pienenee kovasti sillä, että ei dokaa paskasakin kanssa. Seuransa voi valita. - 64.
-
Panu taisi astua miinaan, kun tämän kirjoitti.
Ymmärrän, että tarkoitus oli pysyä yleisellä tasolla, vaikka en väitä pystyväni pureskelematta nielaisemaan 'panuistista maailmanselitystä' . Mediassa ja varsinkin ip-lehdistössä tapausta on revitelty kuitenkin sen verran, että henkilöt ovat saaneet kasvot.
Niinpä Panun kirjoituksesta välittyy viesti, että rentun kanssa ruvenneen nuoren tytön karma toteutui. Tarkoituksellista tai ei.
- 65.
-
Riman alta meni, Panu. Toivottavasti uhrin läheiset eivät ole
lukeneet tätä. Vaikka yrität kuinka ”puolittaa”
loukkaavaa kommenttiasi tytöistä ja naarasapinoista,
mielestäni tämänTYYLISET lausumat yksittäistapauksesta
puhuttaessa ovat törkeitä.Vaikka pyritkin kohdistamaan huomiota nuorisokulttuurin ongelmiin (mikä on
sinänsä kunnioitettavaa), varsinkin tekstisi alkupuoli
mielestäni tekee raakoja oletuksia uhrista (”Uhri oli ilmeisesti
periaatteessa suhteellisen kiltti keskiluokkainen
tyttö, joka koki läksyttää poikaystäväänsä” ; ”Parin tunteneet nuoret selittelevät, että hän oli alusta saakka outo ja pelottava tyyppi, mutta niinpä vain
hänelle löytyi vaikeuksitta naisseuraksi jengin iloisin, kaunein ja suosituin tyttö.”)
Ja vääntäen rautalangasta:
mitkä ovat lähteesi ilmaisuille
”kiltti”,
”keskiluokkainen”,
”läksyttää”,
”vaikeuksitta”,
”iloisin”, ”kaunein”
”suosituin”?Sitten toiseen asiaan, mikä jäi keskustelussa minua
häiritsemään. Jossain vaiheessa keskustelua eräs
kommentoija ihmetteli, ”miksi juuri niin monet miehet vastaavat
ongelmiinsa tappavalla väkivallalla”. Vastasit siihen:
”Tyypillinen suomalainen henkirikos on ryyppykaverin murha, joka
tapahtuu, kun yksi ryypiskelijöistä sanoo toiselle odottamatta
niin pahasti, että tämä toinen kokee sen olevan
sovitettavissa vain tappamalla.” Mitä tällä
tarkoitit? Tuskin sitä ryyppykaveria on yhtään sen
oikeutetumpaa tappaa kuin tyttöystävääkään?”Ei se noin mene. Murha on sen miehen syy, joka sen teki. Ei ”kaikkien miesten”.” Oletusarvo. Samaa voi soveltaa myös naisiin.
Mielestäni lääke nuorten väkivaltaan ei kuitenkaan ole pelkästään siinä, että
puututtaisiin potentiaalisten uhrien käyttäytymiseen (koska
kuitenkaan uhri ei ole vastuussa siitä, että hänet
murhataan). Toki jonkinlainen omanarvontunnon opetus ei olisi varmaan
kummallekaan sukupuolelle pahasta, mutta nuorten tyttöjen ”systemaattinen ohjeistus” kuulostaa pahalta. Mitä tämä pitäisi sisällään? ”Varo
rikosrekisterin omaavia poikia?” ”Varo pimeitä puistikoita?” ”Älä kävele yksin
pimeällä?” ”Älä käytä minihametta?” ”Käytä koko ruumiin
peittävää vaatetusta ja pyydä miespuolinen henkilö saattamaan sinut joka paikkaan?”Tässä yhteydessä on mielestäni oikeutettua kääntää katsettaan miehiin ja poikiin, ja siihen, miten tällaiset väkivallanteot olisi estettävissä. Panu määritteli rikoksen
tekijän ”mielenvikaiseksi”, mutta entä jos poliisin mielentilatutkimukset määrittävät hänen olleen täydessä ymmärryksessä teon aikaan?Ja vielä tuosta kiltteydestä/nörttiydestä yms. hylkiöydestä
ja naisista. Oman kokemukseni mukaan teini-ikäiset tytöt vierastavat nörttipoikia, mutta homma toimii myös toisin päin. Ruman, lihavan ja/tai epäsosiaalisen tytön on vaikea saada ”menestystä miesmaailmassa”
käsitettä lainatakseni, oli hän kuinka kiltti ja empaattinen tahansa. Ei siis edes niiiltä kilteiltä ja empaattisilta nörttimiehiltä (koska hepä usein haikailee
hormonihöyryissään niiden luokan suosituimpien ja nätimpien tyttöjen perään) - 66.
- 67.
- 68.
-
@66:
”Toki jonkinlainen omanarvontunnon opetus ei olisi varmaan
kummallekaan sukupuolelle pahasta, mutta nuorten tyttöjen ”systemaattinen ohjeistus” kuulostaa pahalta. Mitä tämä pitäisi sisällään? ”Varo
rikosrekisterin omaavia poikia?” ”Varo pimeitä puistikoita?” ”Älä kävele yksin
pimeällä?” ”Älä käytä minihametta?” ”Käytä koko ruumiin
peittävää vaatetusta ja pyydä miespuolinen henkilö saattamaan sinut joka paikkaan?”Ylläolevan kaltaiset ohjeet menevät muuten miesten (poislukien selkeästi itsetuhoiset yksilöt joiden kohtalona on yleensä saada puukosta ryyppyporukassa) selkärankaan viimeistään 15 veen ikäisenä. Ja tätä pidetään luonnollisena osana miehisyyttä ja järkevänä varovaisuutena. Koska maailma on usein ihan oikeasti veemäinen paikka jossa on paljon veemäisiä ihmisiä. Jostain kumman syystä järjen käyttöä ei pidetä naisten velvollisuutena.
- 69.
- 70.
-
Ironmistress:
”Mutta 15-vuotias on jo riittävän vanha ja riittävän kypsä tajuamaan tämän asian.”
No enpä tiedä. Siksipä tilanteessa, jossa hypoteettinen tyttöni 15-vuotiaana alkaa seurustelemaan 18-vuotiaan kanssa, yksinkertaisesti kiellän sen. Tyttö arestiin ja pojalle kova kovaa vastaan. Jos kuulisin että poika olisi uhannut tappaa lapseni, niin siinä vaiheessa alkaisi pojan omat päivät olemaan oikeasti luetut.
Nimim. ”Jos ei hyvällä, niin sitten jujilla.”
- 71.
-
Minusta ei muuten ole kovin ihmeellistä se, että kiltit ja varsinkin hyvin kiltit naiset toisinaan eksyvät pahisten seuraan. Erittäin kiltti tyttö ei osaa sanoa ei, jos ja kun häntä painostetaan. Ja pahikset ovat painostuksen maailmanmestareita. Se, että ihminen on kiltti, ei vielä takaa, että hänellä on rohkeutta ja omanarvontuntoa kylliksi, jotta hän kykenisi sanomaan ei.
- 72.
- 73.
- 74.
-
Täytyypä varoittaa isäntää, ettei
lähdekään kavereittensa kanssa juhlimaan ensi kerralla kun
pyytävät, koska jos puukosta tulee, se on sitten oma syy.Kyllä mielestäni molemmilla sukupuolilla on oikeus
tuntea olonsa turvalliseksi esimerkiksi pimeällä kulkiessaan.
Talvellahan Suomen olosuhteissa pimeä tulee pian kello viiden
jälkeen iltapäivällä. Eikä esimerkiksi minihame
ole lieventävä asianhaara raiskaustapauksissa. Minkä kuvan
pelon maantieteeseen alistuminen antaa miehistä?””Onko teillä jossain feministinen aivopesukeskus
näiden vakiovalheiden syöttämistä varten? Vai kuulutko
johonkin borgiyhteisöön?”Olin ruma teini, ja
sain tasaisesti kuraa niskaan molemmilta sukupuolilta. Minusta tai
jotakuinkin yhtä rumista/epäsosiaalisista/lihavista
ikätovereistani ei ollut kukaan kiinnostunut, edes ne nörtit.
Samanlaista tarinaa olen kuullut aikuisiällä tapaamieni
nörtti/läski/epäsosiaalinen/ruma-naisten suusta.Jännää että kun minä nimenomaan
yritän sanoa ettei minustakaan ole kiva kun omat kliseeni
käyvät toteen, se on törkeää.”Selvästi en ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi:
Tässä kohdin puutuin kirjoituksen tyyliin, lainatakseni
tähän lauseeseen: ””Nuoret tytöt ovat
hormonientsyyminsä ohjaamia naarasapinoita, jotka heittävät
nörtille solvauksen ja syöksyvät riemun kiilto
silmissään väkivaltarikollisen syliin raiskattavaksi ja
kuristettavaksi.”” Mielestäni on todellakin
törkeää ladella tällaisia yleistyksiä edes
puoliksi tosissaan, kun aihe on tietty Tampereella tapahtunut murha. Niin
kuin aiemmassa tekstissäni totesin, teet suuria oletuksia uhrin
suhteen, ja tämä mahdollistaa kliseittesi
”toteenkäymisen”. Perustat siis väitteesi oletuksiin,
jotka voivat olla helposti vääriä.
Ja
niistä oletuksista.. Kiitoksia muuten harpyijaksi haukkumisesta, kun
olit aiemmin keskustelussa niin tarkka henkilöön menevistä
loukkauksista. En tiedä, kenen oletat minun olevan, mutta luin
blogiasi nyt ensimmäistä kertaa. En lue enää. - 75.
- 76.
-
Vai että oikein harpyija? =D Eivät sitten kivempaa nimeä klubilleen keksineet?
”Näyt kuitenkin miehen saaneen. Nörtit elävät nelikymppisiksi ilman naista ja sitten tulee viikatemies.”
Hankin itsetunnon ja hieman sosiaalista kompetenssia. Ei ollut helppoa, mutta suosittelen samaa nörteille.
”On tietysti rohkeaa olla alistumatta miehen osaan ja mennä reippaasti sinne, missä tietää saavansa turpiinsa tai puukosta.”Mikäli itse alistuisin pelon maantieteeseen, en voisi lenkkeilyttää koiraani metsässä, käydä kaupassa illalla, pitää paljastavia vaatteita saatikka tulla baarista kotiin yksin. Totta, että lapsilta on turha odottaa ”pioneeritoimintaa”, mutta turha myöskään lasta siitä syyllistää, että on eksynyt väärään paikkaan/porukkaan ja saanut turpiinsa.
””Tämä lause” on parodiaa omista aikaisemmista kirjoituksistani. Tämän pitäisi olla selvää jokaiselle, joka on juttujani aikaisemmin lukenut.”
Juu, jotain sen suuntaista ajattelinkin, mutta sitten sen alla luki ”Suurimman osan aikaa olen vähemmän kuin puoliksi tosissani”. Milloin siis olet tosissasi, ja milloin et? Oliko tämä silleen 30 % tosissasi? Teksti kuitenkin jatkui aika lailla samaan tyyliin, joka keskittyi enemmän uhrin tai potentiaalisten uhrien suitsimiseen ja pelotteluun kuin syyllisten (kiusantekijät, väkivaltarikolliset, raiskaajat) tuomitsemiseen. Tästä saa helposti kuvan, että syy olisikin uhrin.
- 77.
-
Tässäpä sitten suolaa haavoihin itse kullekin. Asialla on Janis Ian.
- 78.
- 79.
-
”Kyllä mielestäni molemmilla sukupuolilla on oikeus
tuntea olonsa turvalliseksi esimerkiksi pimeällä kulkiessaan.
Talvellahan Suomen olosuhteissa pimeä tulee pian kello viiden
jälkeen iltapäivällä. Eikä esimerkiksi minihame
ole lieventävä asianhaara raiskaustapauksissa. Minkä kuvan
pelon maantieteeseen alistuminen antaa miehistä?”Sen, että miehet ovat realisteja jotka tajuavat että yhteiskunta (nuorisokulttuuri ;-))tuottaa myös sellaisia ihmisiä, jotka kusevat kaiken ”oikeuden” päälle ja leipovat sen jälkeen oikeuksiaan vaativaa turpaan. Potematta asiasta minkäänlaisia tunnontuskia. Voihan sitä olla ”alistumatta pelon maantieteeseen” (olemaan käyttämättä tervettä järkeä) ja sen jälkeen vaatia oikeuksiaan hampaattomalla suulla. Se ei kuitenkaan tuo niitä hampaita takaisin.
On se kumma juttu että epämääräiseen ryyppyporukkaan eksynyt jokamies ei saa juuri minkäänlaista sympatiaa osakseen jos leipäveistä kaivellaan jälkikäteen lapaluiden välistä, mutta NAISEN jouduttua vastaavassa tilanteessa mitenhyvänsä pahoinpidellyksi kiljutaan sen oikeuden perään - syyhän ei koskaan, koskaan ole sen vailla tervettä järkeä hortoilleen naisihmisen.
Se nyt vain on tyhmää olla tyhmä.
- 80.
- 81.
-
Sinun Panu kannattaisi esittaa haavoittunutta. Kokeiles joskus toiste kun tulee vastaava tilanne eteen. Eli pieni teatteri pystyyn. Varsinainen tietotekninen kokemus, kun paasee aitiopaikalta kattelemaan milta nayttaa kun profeministit, feministit, moralistit, psykopaatit ja heidan sukulaissielunsa ovat haistamassa ”antifeministin” tms, valitkaa joku sopiva, - veren-hajua. Siina jaa Transsylvanian sudetkin kakkoseksi. Taman takia on suositeltavaa, etta pitaa paatteen edessa valkosipulia ja Jesuksen-ristia. Kuolemankultti lienee paras synonyymi, kiitos siita.
- 82.
-
”Itsetunto on tyhjä iskusana. Mitä sosiaaliseen kompetenssiin tulee, nörtti voi hankkia sitä vaikka kuinka paljon eikä siltikään kelpaa.”
Tuollaisella asenteella epäilemättä onkin viisainta heittää kirves kaivoon ja tyytyä osaansa. Katkeruuteen tuhrattu energia olisi kyllä parempi käyttää johonkin mielekkääseen projektiin.
- 83.
-
”… nörtti voi hankkia sitä vaikka kuinka paljon eikä siltikään kelpaa.”
Kelpaa kenelle? Koulun/yökerhon/kaupungin hoteimalle mirrille? Naapurin kivalle perhetytölle? Lähiöpubin Tuulipuku-Almalle? Kenellekään?
- 84.
-
83, ei kenellekään mainitsemistasi. Mutta naispuolisiakin nörttejä on, ja nörtit pariutuvat keskenään. Ja samoin nörtti ja gootti yleensä ymmärtävät toisiaan.
- 85.
- 86.
-
”Jaahas. Iirin kielen opettelu kaikkia muita paremmin ei sitten ole mielekäs projekti? Hyvä kun tämänkin kerroit.”
Minusta olis ehdottomasti. Kuitenkin vaikutat hieman - sapekkaalta. Noin kirjoittamasi perusteella siis. Siksi toisekseen, joillakuilla turhautuneilla nörteillä ei ole edes iirinkieltä. Jää vain katkera vitutus. Itse rakentelin muuten pienoismalleja ja rakentelen joskus vieläkin, jos kerkiän. Eikä ole muuten nykyinen puolisko tai aikaisempikaan tuttavuus juossut nauraen pois sen takia. Eikä ole monella muullakaan niistä piireistä tuntemallani.
Itsetunto kai lähinnä on sitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Tai ainakin niine puutteineen, joita ei voi korjata. Luulisi onnistuvan nörtiltäkin.
- 87.
- 88.
-
MIksi Panu et hehkuta Bill Gatesia ja muita menestyneitä nörttejä?
Siinä mallia muille!
- 89.
-
Linux Thornwalds on kommari, joka rapauttaa kapitaalista vapautta.
- 90.
-
Linux Thornwalds on kommari, joka rapauttaa kapitaalista vapautta.
- 91.
-
BGFM, pääsääntöisesti nörtithän menestyvät - joka ainoa. Siis työelämässä. Mutta eivät ihmissuhteissa.
Kirjoitin omassa blogissani, että elämä on kuin kertolasku. Jos yksikin tulon tekijöistä on nolla, tulo on nolla.
- 92.
-
”Kyllä mielestäni molemmilla sukupuolilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi esimerkiksi pimeällä kulkiessaan.” (TP, 74)
Mikä taho on tällaisen oikeuden myöntänyt, ja kuka sitä valvoo? Maailma on kova ja vittumainen paikka, jossa sorto, mielivalta ja vääryys vallitsevat, oletusarvoisesti. Poikkeuksia on, mutta ne pitää ymmärtää tekemällä tehdyiksi, eikä kuvitella, että olisi jotain abstrakteja oikeuksia, jotka olisivat olemassa itsestään.
”turha myöskään lasta siitä syyllistää, että on eksynyt väärään paikkaan/porukkaan ja saanut turpiinsa” (TP, 76)
Tästä on jauhettu monesti ennenkin, enkä ole vielä oppinut ymmärtämään, miten järjenkäytön suosittelu on syyllistämistä. - 93.
-
”Se on kuule yks paskan hailee miten hyvin hyväksyt itsesi, jos tytöt eivät hyväksy.”
No niin kai sitten. Tuolla senteella ei kovin ihmeteltävää.
- 94.
-
”Se on kuule yks paskan hailee miten hyvin hyväksyt itsesi, jos tytöt eivät hyväksy.”
Huomautan täältä sivusta että olet, P. Höglund, tässä kohdin väärässä. Itsensä hyväksyminen vähentää huomattavasti sitä sisäsyntyistä vitutusta, jota pursuaa, kun ei naista löydy, eikä harrasteetkaan auta tuskaan.
Naistahan itsensä hyväksymisellä ei suoraan saa, mutta valinta onkin väliltä:
a) ilman naista ja vituttaa rankasti.
b) ilman naista eikä vituta juuri lainkaan. - 95.
-
Aivan järkyttävä tapaus tuo. Minustakaan uhria ei pidä syyllistää yhtään pätkää tässä tapauksessa. 15-vuotiaat tytöt vielä harvoin omaavat niin suurta elämänkokemusta/seurustelukokemusta että oikeasti osaisivat ennustaa sitä, jos toinen onkin potentiaalinen väkivallantekijä. Vaikka olisikin ennustanut, mistä me tiedämme mikä on koko totuus tuon tarinan takana? Ehkä tyttö halusi eroon pojasta ja unohtaa koko tyypin, ja mieleltään sairas poika päätti ratkaista asian näin. Vankimielisairaala lienee oikea osoite tuollaiselle pojalle.
Ei voi muuta toivoa kuin voimaa omaisille tuossa tilanteessa.
- 96.
-
Panun ratkaisu ongelmaan, eli ohjeistus mennä kertomaan aikuisille jos tuntuu epäilyttävältä ei toim.
Ei niin kauan, kun aikuiset ovat aikuisia vain iältään, eivät psyykeltään.
- 97.
- 98.
- 99.
-
”Mikä niissä kalkkiksissa on niin hirveää, ettei niille voi kertoa ajoissa, kuinka pelottavaa on, että kulmilla pyörii tällainen häiskä”
Omerta. Olennainen osa tätä(kin) järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella olevaa alamaailmaa.
- 100.
-
Itse otin jo aikoja sitten ohitustien: nörtti voi päästä
lähempiin tekemisiin omaa markkina-arvoa korkeampien naisten kanssa.
Jos olet nörttipoika pokaa jo nuorena itsellesi alfamiesystävä, sellainen
joka ei seurustele. Hyvän miehen pokaaminen ei ole yhtälailla mahdotonta, kuin naisen, eikä edellytä homoilua.Sen jälkeen kun olet saanut itsellesi hyvän miespuolisen
kaverin, käykää iltamenoissa. Iskuravintolat ovat nörteille hiukan vaarallisia, joten käykää ennemmin konserteissa, ja kaupungilla hillumassa. (!). Vaikka naiset ovat enemmän kiinnostuneita alfakaveristasi, kuin sinusta odottakaa kärsivällisesti: ennemmin tai myöhemmin alfakaverisi vetovoima kutsuu paikalle tyttöparin, kaksi ystävätärtä. Jos alfamiesystäväsi pitää sinusta kovasti hän todennäköisesti odottaa, että sinäkin saat seuraa.Kun teillä on lopulta kaksi tyttöä, viekää ne kämpillenne
ei ehkä heti, vaan voitte sopia treffit seuraavaksi illaksi, vaikka jonnekin ulos. Jos tytöt soittavat seuraavana päivänä ne tulevat todennäköisesti melko laittautuneita paikalle. Jos keksitte ulkona jotain absurdia tekemistä, niin tehkää, mutta lopulta ohjatkaa tytöt kämpille tai sopikaa seuraava tapaaminen - mikäli intensiteetti uhkaa lopahtaa. Ole oma itsesi sen verran kuin voit ja juttele toisen tytön kanssa kaikenlaista ei liian painokasta, vaan niin että tuot itseäsi esiin jonkin verran.Seuraava vaihe on se, että sovitte maaseutumatkan, joka
tapahtuu esimerkiksi junalla tai lentokoneella. Jos tiedossanne on mökki tai muu paikka varatkaa se viikoksi ja keksikää joku asia mitä menette tekemään sinne. Sitten pyytäkää tyttöjä mukaan. Jos tytöt innostuvat, he valmistautuvat siihen matkaan kiihkeästi ja laittautuvat. Pian olette mökillä ja siellä pääset melko todennäköisesti naimaan tyttöä, ellei näin ole jo tapahtunut. Odota kuitenkin, että tyttö tekee itse aloitteen esimerkiksi panee kätensä selkäsi taakse aloitteeksi.Koska tyttö, jonka kanssa olet ollut sängyssä on
alfauroskaverillesi jääneen naaraan bestis on todennäköistä, että niin kauan kun he haluavat toisiaan kiihkeästi bestis roikkuu mukana ja käyttää sinua, mahdollisesti rakastuu sinuun ja tulee vaimoksesi.Tämä ei ole toiveunta, vaan todistamaani todellis